Päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteidenkäyttäjien syrjäytymisestä
Lokkila, Päivi; Memarisara, Shawbo (2013)
Lokkila, Päivi
Memarisara, Shawbo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082713616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014082713616
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Lokkila Päivi ja Memarisara Shawbo
Päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteidenkäyttäjien syrjäytymisestä
Vuosi 2013 Sivumäärä 60
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteiden-käyttäjien syrjäytymisestä heidän työssään. Lisäksi tutkimuksen avulla tuotiin esille, miten eri kuntien tarjoamat päihdehuollon palvelut eroavat toisistaan vertaamalla Lohjan päihdepalveluja sen lähikuntien päihdepalveluihin ja kuinka päihteidenkäyttäjien syrjäytyminen esiintyy niissä. Tavoitteena oli selvittää päihteidenkäyttäjien syrjäytymistä yhteiskunnassa ja kuntien järjestämien päihdepalvelujen eroavaisuuksia.
Opinnäytetyö liittyi ylimaakunnalliseen Pumppu-hankkeeseen, jonka tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan tukea hyvinvointipolun etenemistä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin Läntisellä-Uudellamaalla sijaitsevan erään yksityisen päihdehuollon laitoksen päihdetyöntekijöitä, jotka olivat ammatiltaan pääosin sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Haastattelut toteutettiin yksilö- ja parihaastatteluna vuoden 2012 lokakuun ja vuoden 2013 tammikuun välisenä aikana. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat päihteidenkäyttäjien kuuluvan syrjäytyneiden ihmisten ryhmään, koska päihteiden käytön seurauksena ihmissuhteet supistuvat ja ihminen jää helposti pois yhteiskunnan toiminnoista. Syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskitekijät olivat samanlaisia, jotka sijoittuivat elämänkaaren eri vaiheisiin. Syrjäytymisen ehkäisykeinoina pidettiin varhaista puuttumista lapsuusiän ongelmiin, nuorisokahviloiden järjestämistä, ennakoivaa päihdetyötä, matalakynnyksisten päihdepalveluiden järjestämistä, koulutus- ja työpaikkojen lisäämistä.
Haastateltavat näkivät, että isoissa kunnissa päihdepalveluja oli järjestetty enemmän ja mo-nipuolisemmin kuin pienissä kunnissa. Lohjan kaupungin järjestämiä päihdepalveluja pidettiin suppeina sen ja siihen kuuluvien lähikuntien asukaslukuihin nähden. Lohjan päihdepalveluista koettiin puuttuvan omakatkaisuhoitoasema ja kolmannen sektorin palvelut, minkä vuoksi Lohjalle kaivattiin lisää päihdepalveluja. Päihdepalveluihin pääsyyn vaikuttivat seuraavat tekijät: kunnan budjetti, kunnan taloudellinen tilanne, rahankäyttötapa, henkilökunnan ohjausvalmiudet, asenne, potilaan oma motivaatio hakeutua hoitoon, pitkät jonot päihdepalveluihin, asiakkaan päihdehistoria ja perhetausta.
Tämän opinnäytetyön tulokset vastasivat aikaisemmin tämän työn aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja teoriatietoja. Haastateltavien näkemysten perusteella voitiin sanoa, että Lohjan kaupungin tulisi järjestää lisää päihdepalveluja. Jatkossa tämän opinnäytetyön aihetta voisi kehittää selvittämällä muiden kuntien päihdepalveluja ja niiden välisiä eroavaisuuksia.
Asiasanat: syrjäytyminen, päihteet, päihdepalvelut, mielenterveys.
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Lokkila Päivi ja Memarisara Shawbo
Päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteidenkäyttäjien syrjäytymisestä
Vuosi 2013 Sivumäärä 60
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa päihdetyöntekijöiden käsityksiä päihteiden-käyttäjien syrjäytymisestä heidän työssään. Lisäksi tutkimuksen avulla tuotiin esille, miten eri kuntien tarjoamat päihdehuollon palvelut eroavat toisistaan vertaamalla Lohjan päihdepalveluja sen lähikuntien päihdepalveluihin ja kuinka päihteidenkäyttäjien syrjäytyminen esiintyy niissä. Tavoitteena oli selvittää päihteidenkäyttäjien syrjäytymistä yhteiskunnassa ja kuntien järjestämien päihdepalvelujen eroavaisuuksia.
Opinnäytetyö liittyi ylimaakunnalliseen Pumppu-hankkeeseen, jonka tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan tukea hyvinvointipolun etenemistä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin Läntisellä-Uudellamaalla sijaitsevan erään yksityisen päihdehuollon laitoksen päihdetyöntekijöitä, jotka olivat ammatiltaan pääosin sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Haastattelut toteutettiin yksilö- ja parihaastatteluna vuoden 2012 lokakuun ja vuoden 2013 tammikuun välisenä aikana. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat päihteidenkäyttäjien kuuluvan syrjäytyneiden ihmisten ryhmään, koska päihteiden käytön seurauksena ihmissuhteet supistuvat ja ihminen jää helposti pois yhteiskunnan toiminnoista. Syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskitekijät olivat samanlaisia, jotka sijoittuivat elämänkaaren eri vaiheisiin. Syrjäytymisen ehkäisykeinoina pidettiin varhaista puuttumista lapsuusiän ongelmiin, nuorisokahviloiden järjestämistä, ennakoivaa päihdetyötä, matalakynnyksisten päihdepalveluiden järjestämistä, koulutus- ja työpaikkojen lisäämistä.
Haastateltavat näkivät, että isoissa kunnissa päihdepalveluja oli järjestetty enemmän ja mo-nipuolisemmin kuin pienissä kunnissa. Lohjan kaupungin järjestämiä päihdepalveluja pidettiin suppeina sen ja siihen kuuluvien lähikuntien asukaslukuihin nähden. Lohjan päihdepalveluista koettiin puuttuvan omakatkaisuhoitoasema ja kolmannen sektorin palvelut, minkä vuoksi Lohjalle kaivattiin lisää päihdepalveluja. Päihdepalveluihin pääsyyn vaikuttivat seuraavat tekijät: kunnan budjetti, kunnan taloudellinen tilanne, rahankäyttötapa, henkilökunnan ohjausvalmiudet, asenne, potilaan oma motivaatio hakeutua hoitoon, pitkät jonot päihdepalveluihin, asiakkaan päihdehistoria ja perhetausta.
Tämän opinnäytetyön tulokset vastasivat aikaisemmin tämän työn aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja teoriatietoja. Haastateltavien näkemysten perusteella voitiin sanoa, että Lohjan kaupungin tulisi järjestää lisää päihdepalveluja. Jatkossa tämän opinnäytetyön aihetta voisi kehittää selvittämällä muiden kuntien päihdepalveluja ja niiden välisiä eroavaisuuksia.
Asiasanat: syrjäytyminen, päihteet, päihdepalvelut, mielenterveys.