Työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä
Liuski-Ursin, Sari (2023)
Liuski-Ursin, Sari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032858
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tekijä: Liuski-Ursin Sari
Työn nimi: Työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä
Tutkintonimike: Sosionomi (YAMK)
Asiasanat: työhyvinvointi, työhyvinvointi järjestöorganisaatioissa, kehittäminen, toimintatutkimus, fasilitoiva johtaminen
Järjestöjen rooli työnantajana on lisääntynyt merkittävästi. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat julkisen sektorin rinnalla täydentäen kuntien ja hyvinvointialueiden palveluja. Työhyvinvointi ja sen johtaminen luovat puitteet työntekemiselle ja työssä jaksamiselle myös pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti sykleissä. Toimintatutkimus valikoitui opinnäytetyön metodologiaksi sen käytännönläheisyyden ja kehittämiseen tähtäävän luonteen vuoksi.
Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvata, mitä työhyvinvoinnin kehittämistyössä tulee huomioida aiempien tutkimusten mukaan. Aineisto kerättiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat resurssitekijöiden, työntekijöiden tarpeiden ja suunnitelmallisuuden huomioiminen.
Toisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa järjestöorganisaatioiden pienten työyhteisöjen työhyvinvoinnin nykytila ja kehittämistarpeet henkilöstöjen ja esihenkilöiden näkökulmista. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla (n=11) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat luokat: pieni työyhteisö työhyvinvoinnin voimavarana, työn tekemisen edellytykset voimavarana ja työhyvinvoinnin resurssit voimavarana. Kehittämistarpeiksi muodostuivat: organisaation resursointi työhyvinvointiin, työhyvinvointijohtamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin yhteisöllinen kehittäminen sekä työntekijän mahdollisuuden työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointia edistäviä tekijöitä pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Aineisto kerättiin aivoriihimenetelmällä. Aivoriihityöskentelyyn osallistui seitsemän (n=7) työntekijää ja esihenkilöä kahdesta järjestöstä. Aineisto kerättiin ja analysoitiin samalla kertaa teemoittelumenetelmällä. Teemoja muodostui viisi: työergonomia ja työvälineet, työn merkityksellisyys, työyhteisön toimivuus ja dynamiikka, työntekijän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja työntekijän oma vastuu sekä työnantajan velvollisuudet.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata kehittämisprosessi, jossa teoriatiedon sekä haastattelujen ja aivoriihityöskentelyn pohjalta kehitettiin pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointisuunnitelma pilotoitiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kainuun piiri ry:ssä.
Viidennen syklin tarkoituksena oli kuvata pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelman implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, miten pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelma implementoidaan osaksi Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Implementointisuunnitelman laatimisessa hyödynnettiin PARISH-menetelmää.
Opinnäytetyön kautta sekä työntekijöiden että esihenkilöiden kokemukset ja tarpeet työhyvinvointiin liittyen tulivat esille ja he pääsivät aktiivisesti osallistumaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin kehittämällä työhyvinvointisuunnitelmatyökalu, jonka avulla järjestöorganisaatiot voivat aloittaa työhyvinvoinnin suunnitelmallisen kehittämistyön.
Tekijä: Liuski-Ursin Sari
Työn nimi: Työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä
Tutkintonimike: Sosionomi (YAMK)
Asiasanat: työhyvinvointi, työhyvinvointi järjestöorganisaatioissa, kehittäminen, toimintatutkimus, fasilitoiva johtaminen
Järjestöjen rooli työnantajana on lisääntynyt merkittävästi. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat julkisen sektorin rinnalla täydentäen kuntien ja hyvinvointialueiden palveluja. Työhyvinvointi ja sen johtaminen luovat puitteet työntekemiselle ja työssä jaksamiselle myös pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti sykleissä. Toimintatutkimus valikoitui opinnäytetyön metodologiaksi sen käytännönläheisyyden ja kehittämiseen tähtäävän luonteen vuoksi.
Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kuvata, mitä työhyvinvoinnin kehittämistyössä tulee huomioida aiempien tutkimusten mukaan. Aineisto kerättiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat resurssitekijöiden, työntekijöiden tarpeiden ja suunnitelmallisuuden huomioiminen.
Toisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa järjestöorganisaatioiden pienten työyhteisöjen työhyvinvoinnin nykytila ja kehittämistarpeet henkilöstöjen ja esihenkilöiden näkökulmista. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla (n=11) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksiksi muodostuivat luokat: pieni työyhteisö työhyvinvoinnin voimavarana, työn tekemisen edellytykset voimavarana ja työhyvinvoinnin resurssit voimavarana. Kehittämistarpeiksi muodostuivat: organisaation resursointi työhyvinvointiin, työhyvinvointijohtamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin yhteisöllinen kehittäminen sekä työntekijän mahdollisuuden työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvointia edistäviä tekijöitä pienissä järjestöorganisaatioiden työyhteisöissä. Aineisto kerättiin aivoriihimenetelmällä. Aivoriihityöskentelyyn osallistui seitsemän (n=7) työntekijää ja esihenkilöä kahdesta järjestöstä. Aineisto kerättiin ja analysoitiin samalla kertaa teemoittelumenetelmällä. Teemoja muodostui viisi: työergonomia ja työvälineet, työn merkityksellisyys, työyhteisön toimivuus ja dynamiikka, työntekijän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja työntekijän oma vastuu sekä työnantajan velvollisuudet.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata kehittämisprosessi, jossa teoriatiedon sekä haastattelujen ja aivoriihityöskentelyn pohjalta kehitettiin pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointisuunnitelma pilotoitiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kainuun piiri ry:ssä.
Viidennen syklin tarkoituksena oli kuvata pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelman implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, miten pienten järjestöorganisaatioiden työyhteisöjen työhyvinvointisuunnitelma implementoidaan osaksi Kainuun sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Implementointisuunnitelman laatimisessa hyödynnettiin PARISH-menetelmää.
Opinnäytetyön kautta sekä työntekijöiden että esihenkilöiden kokemukset ja tarpeet työhyvinvointiin liittyen tulivat esille ja he pääsivät aktiivisesti osallistumaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin kehittämällä työhyvinvointisuunnitelmatyökalu, jonka avulla järjestöorganisaatiot voivat aloittaa työhyvinvoinnin suunnitelmallisen kehittämistyön.