Positiivisen johtamisen näkökulmia yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin
Lappalainen, Pauliina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023113033131
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella positiivisen johtamisen vaikutusta yksilön hyvinvoinnin kautta myös työhyvinvointiin työyhteisössä. Esihenkilöiden ja työyhteisön henkisen työhyvinvoinnin tutkiminen ja siinä uusien näkökulmien löytäminen oli yksi työn tavoitteista. Työelämän näkökulmasta tavoitteena oli tuoda esiin positiivisen johtajuuden mahdollisuudet parantaa työyhteisössä työhyvinvointia yksilöiden henkisen hyvinvoinnin kautta. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan positiivisen psykologian ja johtamisen teemoja ja henkisen työhyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut tehtiin esihenkilökokemusta omaaville henkilöille. Haastateltavat etsittiin sosiaalisen median ryhmästä. Haastatteluissa käsiteltiin positiivisen johtamisen ja työhyvinvoinnin teemoja. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja koodaamisen keinoin.
Aineistosta havaitaan selkeästi teoreettisen viitekehyksen elementtejä. Tutkimuksessa aineistosta löydettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin ja näitä johtamalla, saadaan aikaan positiivista johtamista sekä parempaa henkistä työhyvinvointia. Tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan kehittää yrityksen tai organisaation kokonaisvaltaista hyvinvointia positiivisen johtamisen strategioita käyttäen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut tehtiin esihenkilökokemusta omaaville henkilöille. Haastateltavat etsittiin sosiaalisen median ryhmästä. Haastatteluissa käsiteltiin positiivisen johtamisen ja työhyvinvoinnin teemoja. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja koodaamisen keinoin.
Aineistosta havaitaan selkeästi teoreettisen viitekehyksen elementtejä. Tutkimuksessa aineistosta löydettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin ja näitä johtamalla, saadaan aikaan positiivista johtamista sekä parempaa henkistä työhyvinvointia. Tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan kehittää yrityksen tai organisaation kokonaisvaltaista hyvinvointia positiivisen johtamisen strategioita käyttäen.