Selvitys tuotekokonaisuuden sopivuudesta kohderyhmälle ja tuotetutkimuksen mallin rakentaminen
Kallio, Josefina (2023)
Kallio, Josefina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133459
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä toimeksiantajalle, työnantajalleni Dermoshop Oy:lle tutkimus kolmesta uudistetusta ihonhoitotuotteesta, ja niiden mahdollisesta positiivisesta vaikutuksesta ihon ulkonäköön. Tavoitteena oli rakentaa malli siitä, miten tuotetutkimuksia voidaan yrityksessä tehdä testiryhmille jatkossa. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin testiryhmälle 21 päivän ajan, jolloin osallistujat säännöllisesti käyttivät tuotteita. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää ihonhoitotuotteiden lanseerauksen yhteydessä tukemaan tuotteiden myyntiä, sekä auttamaan kyseisten tuotteiden kohderyhmää löytämään heille sopivat ihonhoitotuotteet.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin kosmetiikkatuotteiden markkinointiväittämiä, kosmetiikan markkinaa yleisesti, ihon rakennetta ja eri ihotyyppejä, sekä tutkittavien tuotteiden vaikuttavia ainesosia. Menetelmällisinä ratkaisuina käytettiin laadullista tutkimusta, kyselyä sekä sisällönanalyysiä. Testausmenetelmänä toimi kuluttajatesti, joka suoritettiin toimeksiantajan valitulle asiakasryhmälle. Kyselyt lähetettiin testiryhmälle sähköisesti Microsoft Forms -ohjelman avulla ja analysoitiin sisällönanalyysin avuin.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että suurin osa tuotetestaajista huomasivat positiivisen vaikutuksen ihollansa käytettyään testituotteita kolmen viikon ajan. Tuloksista voi myös päätellä, että kyseinen tuotekokonaisuus sopii tarkoitetulle kohderyhmälle, eli rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle. Kyselyn perusteella voitiin myös todeta, että useimpien testaajien mielestä tuotteen laatu, hinta sekä tuotteen saamat arvostelut sekä kommentit vaikuttavat heidän ostopäätökseensä. Tuotoksena tästä syntyi tuotetutkimuksen malli, jota toimeksiantaja sekä muut yritykset voivat hyödyntää tehdessään tuotetutkimuksia.
Saatujen tutkimustulosten pohjalta voisi jatkotutkimuksena kehittää tuotetutkimismallia, ja sitä, miten sitä voi hyödyntää erilaisten tuotteiden testaamisessa. Jatkotutkimuksilla voisi myös selvittää, vaikuttaako testiryhmän koko tai testijakson pituus tutkimuksen lopputulokseen merkittävästi. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, kuinka usein testaajiin on hyvä ottaa yhteyttä saadakseen parhaiten motivoituja testaajia. Tuotetutkimusmalliin yhdeksi jatko-osaksi voisi kehittää analysointimallin.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin kosmetiikkatuotteiden markkinointiväittämiä, kosmetiikan markkinaa yleisesti, ihon rakennetta ja eri ihotyyppejä, sekä tutkittavien tuotteiden vaikuttavia ainesosia. Menetelmällisinä ratkaisuina käytettiin laadullista tutkimusta, kyselyä sekä sisällönanalyysiä. Testausmenetelmänä toimi kuluttajatesti, joka suoritettiin toimeksiantajan valitulle asiakasryhmälle. Kyselyt lähetettiin testiryhmälle sähköisesti Microsoft Forms -ohjelman avulla ja analysoitiin sisällönanalyysin avuin.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että suurin osa tuotetestaajista huomasivat positiivisen vaikutuksen ihollansa käytettyään testituotteita kolmen viikon ajan. Tuloksista voi myös päätellä, että kyseinen tuotekokonaisuus sopii tarkoitetulle kohderyhmälle, eli rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle. Kyselyn perusteella voitiin myös todeta, että useimpien testaajien mielestä tuotteen laatu, hinta sekä tuotteen saamat arvostelut sekä kommentit vaikuttavat heidän ostopäätökseensä. Tuotoksena tästä syntyi tuotetutkimuksen malli, jota toimeksiantaja sekä muut yritykset voivat hyödyntää tehdessään tuotetutkimuksia.
Saatujen tutkimustulosten pohjalta voisi jatkotutkimuksena kehittää tuotetutkimismallia, ja sitä, miten sitä voi hyödyntää erilaisten tuotteiden testaamisessa. Jatkotutkimuksilla voisi myös selvittää, vaikuttaako testiryhmän koko tai testijakson pituus tutkimuksen lopputulokseen merkittävästi. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, kuinka usein testaajiin on hyvä ottaa yhteyttä saadakseen parhaiten motivoituja testaajia. Tuotetutkimusmalliin yhdeksi jatko-osaksi voisi kehittää analysointimallin.
