Mentoroinnin elementit korkeakoulutettujen naisten työelämään siirtymisen tueksi ja segregaation purkamiseksi
Talja, Vinera (2023)
Talja, Vinera
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433867
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda mentoroinnin elementeistä mallinnos, jota toimeksiantaja voi hyödyntää tulevaisuudessa mentorointihankkeessaan. Toimeksiantajana on Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. Tarkoituksena oli tutkia, minkälaisten huolien kanssa korkeakoulutetut nuoret naiset kamppailevat valmistumisen ja työelämään siirtymisen vaiheissa, miten mentorointia tulisi järjestää, jotta nuori nainen saa tarvitseman tuen sekä miten mentorointia voidaan hyödyntää sukupuoleen perustuvan segregaation vähentämiseksi.
Opinnäytetyön kokonaisvaltaisen teoreettisen viitekehityksen muodostaa mentorointi ja sukupuoleen perustuvaa segregaatio mentoroinnissa. Teoriapohjassa esitellään, mitä mentorointi on, mihin sitä käytetään, keitä ovat mentoroinnin osapuolet sekä miten toteutetaan mentoroinnissa jatkuva oppiminen. Lisäksi keskitytään sukupuoleen perustuvaan segregaatioon kertomalla, mitä segregaation on ja miten se näkyy yhteiskunnassa. Lopuksi esitellään aiempien tutkimuksien avulla, miten mentorointia on hyödynnetty segregaation purkamiseksi.
Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusotetta. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua. Tavoitteena oli saada kokemusperäistä tietoa korkeakoulutuilta naisilta, jotta mentorointia voidaan järjestää vastaamaan heidän tarpeitaan. Haastateltavina oli kahdeksan korkeakoulusta valmistumassa olevaa tai vastavalmistunutta nuorta naista.
Haastattelujen avulla selvitettiin, että naiset kaipaavat tukea ja ohjausta työelämän alkuvaiheissa monimuotoisesti, kuten työnhakuun, osaamisen tunnistamiseksi sekä työssä jaksamiseen. Lisäksi mentoroinnin kautta haluttaisiin verkostoitua yrityksien ja muiden työorganisaatioiden kanssa. Naisia tulisi rohkaista työllistymään miesvaltaisille työtehtäviin tarjoamalla kattavaa tietoa ja esittelemällä roolimalleja, koska nuoret kokivat, etteivät he saa tarpeeksi tietoa erilaisista urapolkumahdollisuuksista. Tuloksena koottiin mallinnokseksi mentoroinnin elementit, joita tulisi tulevaan mentorointiin sisällyttää.
Opinnäytetyön kokonaisvaltaisen teoreettisen viitekehityksen muodostaa mentorointi ja sukupuoleen perustuvaa segregaatio mentoroinnissa. Teoriapohjassa esitellään, mitä mentorointi on, mihin sitä käytetään, keitä ovat mentoroinnin osapuolet sekä miten toteutetaan mentoroinnissa jatkuva oppiminen. Lisäksi keskitytään sukupuoleen perustuvaan segregaatioon kertomalla, mitä segregaation on ja miten se näkyy yhteiskunnassa. Lopuksi esitellään aiempien tutkimuksien avulla, miten mentorointia on hyödynnetty segregaation purkamiseksi.
Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusotetta. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua. Tavoitteena oli saada kokemusperäistä tietoa korkeakoulutuilta naisilta, jotta mentorointia voidaan järjestää vastaamaan heidän tarpeitaan. Haastateltavina oli kahdeksan korkeakoulusta valmistumassa olevaa tai vastavalmistunutta nuorta naista.
Haastattelujen avulla selvitettiin, että naiset kaipaavat tukea ja ohjausta työelämän alkuvaiheissa monimuotoisesti, kuten työnhakuun, osaamisen tunnistamiseksi sekä työssä jaksamiseen. Lisäksi mentoroinnin kautta haluttaisiin verkostoitua yrityksien ja muiden työorganisaatioiden kanssa. Naisia tulisi rohkaista työllistymään miesvaltaisille työtehtäviin tarjoamalla kattavaa tietoa ja esittelemällä roolimalleja, koska nuoret kokivat, etteivät he saa tarpeeksi tietoa erilaisista urapolkumahdollisuuksista. Tuloksena koottiin mallinnokseksi mentoroinnin elementit, joita tulisi tulevaan mentorointiin sisällyttää.