Vuorovaikutteisen henkilöstöjohtamisen kehittäminen aineettomana palkitsemisena

Abstract

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yrityksen henkilöstöjohtamista strategialähtöisesti. Toimeksiantajan henkilöstöjohtamisen strategisia tavoitteita oli henkilöstön osaamisen kehittäminen, empatiataitojen kehittäminen, sekä henkilöstöjohtamisen prosessien kehittäminen, kuten rekrytoinnin kehittäminen. Opinnäytetyön näkökulma oli henkilöstöjohtaminen ja metodologiana oli toimintatutkimus, johon kuului neljä sykliä. Toimintatutkimuksen ensimmäisessä syklissä tarkoitus oli kartoittaa yrityksen henkilöstöjohtamisen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Organisaation dokumenteista koostettiin aineisto, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin perusteella yrityksen henkilöstöjohtamisen vahvuutena oli hyvä työilmapiiri ja kehittämiskohteena esihenkilön ja työntekijän välinen vuorovaikutus. Yrityksen palkitsemisen kehittämisellä voitiin tukea hyvää ilmapiiriä ja samalla kehittää esihenkilöiden vuorovaikutusosaamista. Ensimmäisen syklin johtopäätökset ohjasivat toimintatutkimuksen toista sykliä.

Toimintatutkimuksen toisessa syklissä toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aineetonta palkitsemista henkilöstöjohtamisessa. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin ja raportoitiin järjestelmällisesti prosessin mukaisesti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa aineeton palkitseminen muodostui työntekijän huomioimisesta ja arvostuksen kokemisesta, vuorovaikutteisesta ja osaavasta johtamisesta, osaamisen kehittämisestä ja etenemismahdollisuuksista, aktiivisesta ja yhteisöllisestä ilmapiiristä työssä sekä mielekkäästä työstä ja hyvinvointia edistävästä yrityskulttuurista. Johtopäätöksenä todettiin, että vuorovaikutteinen esihenkilö on tärkeässä asemassa aineettoman palkitsemisen välittäjänä työyhteisössä. Lisäksi yrityksen täytyy luoda edellytykset sille, että esihenkilöllä on mahdollisuus ja riittävä osaaminen toteuttaa aineetonta palkitsemista sen eri muodoissa. Vuorovaikutteinen esihenkilö sekä organisaation aineettoman palkitsemisen kulttuuri edistävät organisaatioiden sitoutuvuutta, vetovoimaisuutta ja työtyytyväisyyttä kokonaisuudessaan.

Kolmannessa syklissä pyrittiin vastaamaan yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Tarkoitus oli kuvata vuorovaikutteisen johtamisen kehittämistä aineettomana palkitsemisena. Kolmannessa syklissä toteutettiin virtuaalinen työpaja, sekä luotiin suunnitelma esihenkilöiden empatiaosaamisen kehittämiseksi. Lisäksi kolmannessa syklissä toteutettiin sivusykli, jossa pilotoitiin ja arvioitiin rekrytoinnin osa-alue suunnitelmasta. Pilotoinnin tarkoituksena oli kartoittaa esihenkilön empatiaosaamisen hyödyntämistä rekrytointiprosessissa. Pilotoinnissa aineistonkeruumenetelmänä oli asiantuntijahaastattelu, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Pilotoinnin perusteella esihenkilöiden empatiaosaamisen kehittämissuunnitelmaa voitiin kehittää lisäämällä rekrytoinnin työhaastatteluvaiheeseen kysymyksiä empatiaosaamisen selvittämiseksi.

Neljännessä syklissä tarkoitus oli kuvata laadukkaan toimeenpanon viitekehyksen (QIF) mukainen implementointisuunnitelma esihenkilöiden empatiaosaamisen kehittämissuunnitelmalle. Neljännessä syklissä toteutettiin ainoastaan suunnittelu- ja toimintavaiheet. Opinnäytetyön johtopäätöksinä oli, että vuorovaikutteisella esihenkilötoiminnalla, empatiaosaamisella, sekä henkilöstöjohtamisen aineettoman palkitsemisen edistämisellä voidaan kehittää henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, jonka myötä voidaan parantaa yrityksen kilpailukykyä ja vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen. Johtajan ja työntekijän välinen arkinen vuorovaikutussuhde ja säännöllinen kohtaaminen on tärkeä osa organisaation toimintaa ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Opinnäytetyöllä voitiin vastata organisaation strategisiin tavoitteisiin. Jatkotutkimusaiheiksi muodostui esihenkilöiden ja johdon kohtaamisosaamisen kehittäminen organisaatiossa työntekijän palkitsemiskokemukseksi, virtuaalisten työympäristöjen soveltaminen organisaatioiden arkeen, sekä miten työyhteisön empatiaosaaminen koettiin organisaatiossa implementoinnin jälkeen?