Yhdenvertaisuuden toteutuminen kokemustaustaisten ammattilaisten ja sosiaalialan ammattilaisten moniammatillisessa työyhteisössä
Peltoniemi, Anni (2023)
Peltoniemi, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120433932
Tiivistelmä
Tämä kehittämismuotoinen autoetnografinen opinnäytetyö vastaa kysymykseen: minkälaisten osa-alueiden tulee toimia kokemustaustaisista ammattilaisista ja sosiaalialan ammattilaisista koostuvassa moniammatillisessa työyhteisössä, jotta yhdenvertaisuudella on mahdollisuus toteutua? Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena on kasvattaa ammatillista osaamista. Opinnäytetyössä kuvataan työskentelyä moniammatillisessa tiimissä. Rikos- päihde- ja asunnottomuustaustaisten naisten kanssa naiserityisellä työotteella työskentelevien kokemustaustaisen- ja sosiaalialan ammattilaisen muodostaman työparin, sosiaalialan osaamisen omaavan työntekijän näkökulmasta. Työ nostaa esiin tapoja ja ajatusmalleja, joilla luoda yhdenvertaisempaa työkulttuuria moderniin monitoimijaiseen työhön. Yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä, -hidasteena ja eettisenä ongelmana sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä sekä siellä laajasti käytetyssä monitoimijaisessa- ja moniammatillisessa työssä kuten muillakin yhteiskuntamme osa-alueilla toimivat kulttuurimme sisäistetyt ennakko-oletukset, -stereotypiat, -stigmat ja hierarkkisuuden normi. Niiden luoden yhteiskuntaamme sen läpäiseviä syrjiviä rakenteita. Suomalaisen kulttuurin tasa-arvoharha ja asenneristiriidat näkyvät myös yhdenvertaisuustyön ammattilaisten työyhteisöissä. Kuin myös niiden tarkastelun haasteellinen luonne, asenteiden ja arvojen asemoituessa identiteettiin.
Rakenteellinen- sekä kumulatiivinen syrjintä työelämässä korostuu kokemustyön kentällä. Kokemustaustaisiin ammattilaisiin kohdistuu kulttuurista stigmaa ja ennakko-oletuksia. Myös asetelma työelämään pääsyn ja siellä olon suhteen on syrjivä nykyhetkessä. Kokemustaustaisilla ammattilaisilla ei ole mahdollisuutta valmistua ammattiin tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Sen mahdollisuuden puuttuessa tällä hetkellä koulutusjärjestelmästämme kokonaan. Siitäkin huolimatta, että sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimiakseen tutkinto on paikoittain välttämätön työsuhteensolmimisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä hyödyntää eniten kokemustaustaisten ammattilaisten osaamista, muodostuen näin kokemustaustaisten ammattilaisten suurimmaksi toimialueeksi ja sidosryhmäksi. Nykytilanteessa valtaa käyttävien tahojen yksittäiset asenteet ja arvopohja pääsevät vaikuttamaan kokemustaustaisten työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin esimerkiksi palkkaukseen osalta, tutkinnon mahdollisuuden puuttuessa niin radikaalisti, ettei kokemustaustaisten työntekijöiden asema työelämässä ole eettisesti kestävä.
Monitoimijaisuuden ja moniammatillisten työyhteisöjen näkökulmasta tarkasteltuna yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa kriittisesti kokemustaustaisiin työntekijöihin kohdistuva rakenteellinen- ja kumulatiivinen syrjintä. Sen estäen yhdenvertaisuuden toteutumisen jo lähtökohtaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutumisen esteet aiheuttavat ristiriidan monitoimijaisuuden mahdollistumisen teorianpohjan kanssa ja estävät kollektiivisen asiantuntijuuden muodostumista. Yhdenvertaisuuden ja monitoimijaisuuden mahdollistaminen parhaalla mahdollisella tavalla on keskiössä kehittäessä toimintaa marginalisoiduissa elämäntilanteissa eläville henkilöille. Siksi taustalla vaikuttavilla asenteilla ja ennakko-oletuksilla, joilla on suora vaikutus yhdenvertaisuuden toteutumiseen, on myös suuri vaikutus kehitettävän toiminnan vaikuttavuuteen. Kollektiivinen asiantuntijuus moniammatillisissa työyhteisöissä ja monitoimijaisessa työssä vaatii muodostuakseen yhdenvertaiset lähtökohdat. Yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme ilmenevä rakenteellisen syrjintä ja stigma, työelämämme hierarkkiset rakenteet ja edeltävien värittämä normi, johtavat tilanteeseen, jossa yhdenvertaisuuden toteutuminen moniammatillisessa työyhteisössä, joka koostuu kokemustaustaisista ammattilaisista ja sosiaalialan ammattilaista ei voi nykyhetkessä toteutua. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi monitoimijaisessatyössä vaatii asetelma kokemustaustaisille ammattilaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden valmistua ammattitutkintoon. Mahdollistaen näin yhdenvertaiset oikeudet työelämässä.
Opinnäytetyön viikoittaisesta raportoinnista koostuva aineisto on koottu kymmenen viikon ajanjaksolla syyskuusta marraskuuhun 2023. Tietoperusta muodostuu sosiaalialan ja sosiaalisen käyttäytymisen kirjallisuudesta sekä opinnäytetyön keskeisiä teemoja käsittelevistä tutkimuksista ja selvityksistä. Autoetnografia menetelmänä mahdollistaa arjessa näkymättömäksi jäävien ilmiöiden ja totuttujen toimintamallien tarkastelun. Raportoinnin ensimmäiset viisi viikkoa käsittelevät luonteeltaan näkymättömämpiä yksilön sisäiseen kokemusmaailmaan liittyviä yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sen jälkeen viikon kuusi aihepiirin identiteetti, jälkeen siirrytään viimeiseksi neljäksi viikoksi tarkastelemaan arjessa konkreettisemmin tavoitettavia yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, jossa sisäiseen kokemusmaailmaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat toimijoina.
Opinnäytetyössä käytetään kokemusasiantuntija nimikkeen sijasta nimikettä kokemustaustainen ammattilainen, sekä termejä kokemustaustainen työntekijä, kokemustyö ja kokemusosaaminen. Ammattilaisnimike kuuluisi jo nyt koulutetuille kokemustaustaisille työntekijöille, joiden osaamisentaso vastaa ammattilaisuuden kriteerejä. Se on arvovalinta yhdenvertaisempaa työkulttuuria kohti tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä työskentelevät kokemustaustaiset työntekijät työskentelevät oman tutkinnon puutteen vuoksi aina osana toisen alan viitekehystä, eivätkä omana erillisenä ammattiryhmänään. Yhdenvertaisuuden mahdollistumisen- ja moniammatillista työyhteisöä heikentävän hierarkian purkamisen näkökulmasta kaikkien moniammatillisen työyhteisön jäsenten mahdollisuus käyttää itsestään ammattilaisnimikettä on keskeistä. Termit kokemustaustainen työntekijä ja kokemustyö alleviivaavat roolia yhdenvertaisena työntekijänä ja kokemusosaaminen kuvaa tässä dokumentissa ammatin lähtökohtaa. Etuliite -kokemustaustainen kuvaa työnluonnetta. Oma eletty elämä ja kokemusosaamisen ovat ammatin lähtökohtia ja mahdollistajia. Mutta vain osa kokemustaustaisen ammattilaisen työnkuvaa, toimien kirjaimellisesti ammatin taustana.
Asiasanat: kokemustyö, yhdenvertaisuus, ammattilaisuus, moniammatillinen työyhteisö
Rakenteellinen- sekä kumulatiivinen syrjintä työelämässä korostuu kokemustyön kentällä. Kokemustaustaisiin ammattilaisiin kohdistuu kulttuurista stigmaa ja ennakko-oletuksia. Myös asetelma työelämään pääsyn ja siellä olon suhteen on syrjivä nykyhetkessä. Kokemustaustaisilla ammattilaisilla ei ole mahdollisuutta valmistua ammattiin tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Sen mahdollisuuden puuttuessa tällä hetkellä koulutusjärjestelmästämme kokonaan. Siitäkin huolimatta, että sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimiakseen tutkinto on paikoittain välttämätön työsuhteensolmimisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä hyödyntää eniten kokemustaustaisten ammattilaisten osaamista, muodostuen näin kokemustaustaisten ammattilaisten suurimmaksi toimialueeksi ja sidosryhmäksi. Nykytilanteessa valtaa käyttävien tahojen yksittäiset asenteet ja arvopohja pääsevät vaikuttamaan kokemustaustaisten työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin esimerkiksi palkkaukseen osalta, tutkinnon mahdollisuuden puuttuessa niin radikaalisti, ettei kokemustaustaisten työntekijöiden asema työelämässä ole eettisesti kestävä.
Monitoimijaisuuden ja moniammatillisten työyhteisöjen näkökulmasta tarkasteltuna yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa kriittisesti kokemustaustaisiin työntekijöihin kohdistuva rakenteellinen- ja kumulatiivinen syrjintä. Sen estäen yhdenvertaisuuden toteutumisen jo lähtökohtaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutumisen esteet aiheuttavat ristiriidan monitoimijaisuuden mahdollistumisen teorianpohjan kanssa ja estävät kollektiivisen asiantuntijuuden muodostumista. Yhdenvertaisuuden ja monitoimijaisuuden mahdollistaminen parhaalla mahdollisella tavalla on keskiössä kehittäessä toimintaa marginalisoiduissa elämäntilanteissa eläville henkilöille. Siksi taustalla vaikuttavilla asenteilla ja ennakko-oletuksilla, joilla on suora vaikutus yhdenvertaisuuden toteutumiseen, on myös suuri vaikutus kehitettävän toiminnan vaikuttavuuteen. Kollektiivinen asiantuntijuus moniammatillisissa työyhteisöissä ja monitoimijaisessa työssä vaatii muodostuakseen yhdenvertaiset lähtökohdat. Yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme ilmenevä rakenteellisen syrjintä ja stigma, työelämämme hierarkkiset rakenteet ja edeltävien värittämä normi, johtavat tilanteeseen, jossa yhdenvertaisuuden toteutuminen moniammatillisessa työyhteisössä, joka koostuu kokemustaustaisista ammattilaisista ja sosiaalialan ammattilaista ei voi nykyhetkessä toteutua. Jotta yhdenvertaisuus toteutuisi monitoimijaisessatyössä vaatii asetelma kokemustaustaisille ammattilaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden valmistua ammattitutkintoon. Mahdollistaen näin yhdenvertaiset oikeudet työelämässä.
Opinnäytetyön viikoittaisesta raportoinnista koostuva aineisto on koottu kymmenen viikon ajanjaksolla syyskuusta marraskuuhun 2023. Tietoperusta muodostuu sosiaalialan ja sosiaalisen käyttäytymisen kirjallisuudesta sekä opinnäytetyön keskeisiä teemoja käsittelevistä tutkimuksista ja selvityksistä. Autoetnografia menetelmänä mahdollistaa arjessa näkymättömäksi jäävien ilmiöiden ja totuttujen toimintamallien tarkastelun. Raportoinnin ensimmäiset viisi viikkoa käsittelevät luonteeltaan näkymättömämpiä yksilön sisäiseen kokemusmaailmaan liittyviä yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Sen jälkeen viikon kuusi aihepiirin identiteetti, jälkeen siirrytään viimeiseksi neljäksi viikoksi tarkastelemaan arjessa konkreettisemmin tavoitettavia yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, jossa sisäiseen kokemusmaailmaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat toimijoina.
Opinnäytetyössä käytetään kokemusasiantuntija nimikkeen sijasta nimikettä kokemustaustainen ammattilainen, sekä termejä kokemustaustainen työntekijä, kokemustyö ja kokemusosaaminen. Ammattilaisnimike kuuluisi jo nyt koulutetuille kokemustaustaisille työntekijöille, joiden osaamisentaso vastaa ammattilaisuuden kriteerejä. Se on arvovalinta yhdenvertaisempaa työkulttuuria kohti tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä työskentelevät kokemustaustaiset työntekijät työskentelevät oman tutkinnon puutteen vuoksi aina osana toisen alan viitekehystä, eivätkä omana erillisenä ammattiryhmänään. Yhdenvertaisuuden mahdollistumisen- ja moniammatillista työyhteisöä heikentävän hierarkian purkamisen näkökulmasta kaikkien moniammatillisen työyhteisön jäsenten mahdollisuus käyttää itsestään ammattilaisnimikettä on keskeistä. Termit kokemustaustainen työntekijä ja kokemustyö alleviivaavat roolia yhdenvertaisena työntekijänä ja kokemusosaaminen kuvaa tässä dokumentissa ammatin lähtökohtaa. Etuliite -kokemustaustainen kuvaa työnluonnetta. Oma eletty elämä ja kokemusosaamisen ovat ammatin lähtökohtia ja mahdollistajia. Mutta vain osa kokemustaustaisen ammattilaisen työnkuvaa, toimien kirjaimellisesti ammatin taustana.
Asiasanat: kokemustyö, yhdenvertaisuus, ammattilaisuus, moniammatillinen työyhteisö