Traumataustan vaikutukset työkyvylle – ilmiön tunnistettavuuden lisääminen Arffman Oy:n työhönvalmennusasiakkaille

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Arffman Oy:lle, joka toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, tuottaa ja arvioida psykoedukatiivinen tietoisku Arffmanin työhönvalmennusasiakkaiden käyttöön.

Opinnäytetyön tavoitteina oli lisätä traumaattisen taustan ja trauman kokemisen tunnistettavuutta ilmiönä, tuottaa selkeä ja laadukas tietoisku-video, sekä tukea valmennettavaa oman työkykynsä rajojen selkeyttämisessä sekä tarvittaessa hakeutumisessa edelleen asianmukaiseen palveluohjaukseen tietoisku-videon muodossa tarjotun psykoedukaation avulla.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä hyödyntäen tutkimuksellisen kehittämistoiminnan periaatteita. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu tutkimuksellisesta selvityksestä sekä kehittämisprosessin lopputuotteesta, tässä työssä Arffmanin työhönvalmennusasiakkaille suunnatusta tietoisku-videosta. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu trauma informoidusta näkökulmasta, ACE (Adverse Childhood Experience) ja PCE (Positive Childhood Experience) -tekijöistä, polyvagaaliteoriasta, psykososiaalisen tuen palvelujärjestelmästä sekä psykoedukaatiosta, ja sitä tarkasteltiin työkyvyn näkökulmasta käsin.

Tietoisku-videon kehittäminen eteni hyvässä yhteistyössä Arffmanin yhteyshenkilön kanssa. Tietoisku-videosta laadittiin SWOT-analyysi, jonka avulla arvioitiin kehitettävää audiovisuaalista videosisältöä ja tavoitteiden saavuttamista. Erityistä huomiota kiinnitettiin potentiaalisesti traumamuistoja laukaisevien sisältöjen turvalliseen käsittelyyn. Valmis tietoisku-video arvioitiin Arffmanin yhteyshenkilöltä ja valmentajilta saadun palautteen sekä opinnäytetyön tekijän itsearvioinnin avulla. Videon kohderyhmältä ei kerätty palautetta toimeksiantajan päätöksellä.

Kehittämistoiminnan lopputuloksena tuotettiin tietoisku-video (60 min). Palautteen perusteella Arffmanin työntekijät kokivat oppineensa tavoitteiden mukaisesti uutta tietoa ja havahtuneen myös pohtimaan omaa suhdettaan esitettyihin sisältöihin. Palautteen antajat mainitsivat uskovansa, että tietoisku-video on hyödyllinen ja toimiva valmennusasiakkaiden käytössä. Erikseen todettiin, että rauhallinen ja kiinnostava esitystapa tuottivat miellyttävän katsomiskokemuksen.

Opinnäytetyön tekijän näkemyksen mukaan tietoisku-videon suunnittelu onnistui käytettäviin resursseihin nähden hyvin. Lisäksi saatujen tulosten perusteella voidaan nähdä tietoisku-videon hyödyntämisen potentiaali Arffmanin valmennusasiakkaiden tiedon, itsetuntemuksen ja stressinhallintakeinojen lisääntymisessä. Jatkokehittämisen kohteeksi koettiin tietoiskun sisällön kehittäminen edelleen valmennettavien palautteen perusteella, sekä laajemmin työkyvyn ja traumataustan yhteyksien selvittäminen tieteellisen tutkimuksen keinoin.

This thesis was carried out as a development work for Arffman Oy, which acted as the commissioning party for the thesis. The purpose of the thesis was to design, produce and evaluate a psychoeducative video for Arffman’s coachees. The aim of the thesis process was to increase recognition of trauma background and trauma experience as a phenomenon, to produce a high-quality video in plain language, and support the coachee in clarifying the limits of their own work ability and, if necessary, provide support for service guidance with the help of psychoeducation offered on video.

The thesis was implemented as a functional thesis, which utilized the principles of research-based development activities. The functional thesis consists of a research report and the final output of the development process, in this thesis, a video designed for Arffman's coachees. The theoretical framework of the thesis consists of a trauma-informed perspective, ACE (Adverse Childhood Experience) and PCE (Positive Childhood Experience) factors, polyvagal theory, the psychosocial support service system, and psychoeducation, viewed in relation to work ability.

The development of the video progressed in good collaboration with Arffman's contact person. A SWOT analysis was made of the video, based on which the audiovisual video content was developed and the achievement of the goals was evaluated. Special attention was paid to the safe handling of the contents that may potentially trigger trauma memories. The completed video was evaluated using the feedback received from Arffman's contact person and coaches, as well as the thesis author's self-evaluation. No feedback was collected from the video's target group based on a decision of the commissioning party.

The result of the development activity was a psychoeducative video (60 minutes). Based on the feedback, Arffman's employees felt that they had learned new information in accordance with the goals and had also been inspired to reflect on their own relationship with the presented content. The feedback providers mentioned that they believe that the video is useful and functional when used by coachees. It was emphasized that the calm and interesting way of presentation produced a pleasant viewing experience.

According to the author of the thesis, the design of the video was successful considering the resources used. In addition, based on the obtained results, there can be potential in utilizing the video to increase Arffman's coachees knowledge, self-knowledge, and stress management methods. The video content could be further developed based on coachee feedback, and additional scientific research topics would include connections between work ability and trauma background.