Biolietteen kokonaisfosforin määritysmenetelmän kehittäminen : näytematriiseina kuituliete ja nollakuitusedimentti
Ollikka, Saila (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434220
Tiivistelmä
Työssä kehitettiin standardinmukainen menetelmä erilaisten biopohjaistenlietteiden kokonaisfosforin määrittämiseksi. Työ toteutettiin osana 5R REFINERY -hanketta, jonka tavoitteena on luoda uuden tutkimustiedon kautta edellytyksiä kiertotalouteen perustuvalle jalostamokonseptille, jossa sivu- ja jätevirtojen tehokas hyödyntäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Fosfori on yksi kasvien tärkeimmistä ravinteista, mutta sen liukoisuus maaperästä on heikkoa. Tämän takia kasvinviljelyksessä tarvitaan fosforilannoitusta, jota varten fosforia louhitaan epäkestävästi. Fosfori tulee loppumaan ilman uusien fosforilähteiden löytymistä mahdollisesti jo sadan vuoden päästä, mikä on kiihdyttänyt kiertotalouden kautta löytämään uusia fosforin lähteitä.
Menetelmäkehityksen pohjana toimivat materiaaleille ja käytössä oleville välineille soveltuvat standardit, joiden pohjalta modifioitiin menetelmäkehityksen aikana tulleiden huomioiden mukaan työohje kokonaisfosforipitoisuuden määrittämiseksi. Näytematriiseina toimivat nollakuitusedimentti- ja kuitulietepohjainen metaanintuottopotentiaali-määrityksen syöte ja rejekti. Näytematriisien ominaisuudet toivat haastetta sopivan menetelmä luomiseksi.
Menetelmäkehityksen lopputuloksena oli standardinmukainenmenetelmä kokonaisfosforipitoisuuden määrittämiseksi työohjeineen. Menetelmä vaatii vielä jonkin verran jatkotarkastelua ja -kehitystä. Tulevaisuudessa menetelmää voidaan hyödyntää LAB-ammattikorkeakoulun analyysi- ja kiertotalouslaboratorioiden asiantuntijoiden toimesta aiempaa tarkemmissa kokonaisfosforipitoisuuksien määrityksissä kiertotalouden sivuvirroista.
Fosfori on yksi kasvien tärkeimmistä ravinteista, mutta sen liukoisuus maaperästä on heikkoa. Tämän takia kasvinviljelyksessä tarvitaan fosforilannoitusta, jota varten fosforia louhitaan epäkestävästi. Fosfori tulee loppumaan ilman uusien fosforilähteiden löytymistä mahdollisesti jo sadan vuoden päästä, mikä on kiihdyttänyt kiertotalouden kautta löytämään uusia fosforin lähteitä.
Menetelmäkehityksen pohjana toimivat materiaaleille ja käytössä oleville välineille soveltuvat standardit, joiden pohjalta modifioitiin menetelmäkehityksen aikana tulleiden huomioiden mukaan työohje kokonaisfosforipitoisuuden määrittämiseksi. Näytematriiseina toimivat nollakuitusedimentti- ja kuitulietepohjainen metaanintuottopotentiaali-määrityksen syöte ja rejekti. Näytematriisien ominaisuudet toivat haastetta sopivan menetelmä luomiseksi.
Menetelmäkehityksen lopputuloksena oli standardinmukainenmenetelmä kokonaisfosforipitoisuuden määrittämiseksi työohjeineen. Menetelmä vaatii vielä jonkin verran jatkotarkastelua ja -kehitystä. Tulevaisuudessa menetelmää voidaan hyödyntää LAB-ammattikorkeakoulun analyysi- ja kiertotalouslaboratorioiden asiantuntijoiden toimesta aiempaa tarkemmissa kokonaisfosforipitoisuuksien määrityksissä kiertotalouden sivuvirroista.