Iäkkään ihmisen elämän loppuvaiheen hoidon laadun kehittäminen läheisten ja työntekijöiden arvioimana
Ohtonen, Sirkka (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Kehittää Kajaanin Arvola-koti ry:n ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden palliatiivisen hoidon laatua yhteiskehittämällä. Opinnäytetyö toteutettiin palvelumuotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun eri vaiheet ovat määrittely, tutkimus, suunnittelu ja palvelutuotanto. Palvelumuotoilu valittiin metodologiaksi, koska sen avulla palvelun kehittäjät voivat lisätä omaa osaamistaan ja rakentaa toimintaympäristöönsä paremmin sopivia työmenetelmiä ja -välineitä.
Määrittelyvaiheessa tarkoitus oli kartoittaa organisaation nykytila ja määritellä kehittämistyön lähtökohdat. Määrittelyvaiheessa strategisiin tavoitteisiin ja palvelutalossa tarjottavaan hoitoon liittyviä, yhdistyksen strategiaan yhteensopivia tavoitteita ovat ympärivuorokautisen palveluasumisen laadukkuus, palvelusetelillä tuotettavan palvelun kilpailukykyisyys, sekä työympäristö, joka innostaa ja houkuttelee työntekijöitä. Opinnäytetyössä tapahtuvan palvelun kehittämisen huomattiin olevan keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkimusvaiheessa pidettiin työntekijöiden (n=2) ja läheisten (n=2) kanssa työpajat, jonka jälkeen tehtiin kirjallisuuskatsaus. Tutkimusvaiheen tarkoitus oli työpajoista saadun tiedon avulla kuvata läheisten kokemuksia roolistaan ja vuorovaikutuksesta hoitohenkilöstön kanssa ympärivuorokautisessa hoidossa olevan omaisen elämän loppuvaiheen aikana. Kirjallisuuskatsauksen (n=11) avulla syvennettiin työpajoista saatua tietoa. Tutkimuskysymys oli, miten läheiset kokevat roolinsa ja vuorovaikutuksen hoitohenkilöstön kanssa ympärivuorokautisessa hoidossa olevan omaisen elämän loppuvaiheen aikana. Työpajoista ja kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon avulla saatiin kuvattua asiakasprofiilit.
Suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli selkeyttää palvelukonseptin sisältö kaikkien osapuolten ymmärryksen lisäämiseksi ja tavoite oli yhteiskehittämisen keinoin kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelukysymykseen. Tutkimusvaiheessa kerrytettyyn asiakasymmärrykseen nojaten kuvattiin läheisen palvelupolku eli palvelukonsepti, jossa näkyy palvelun keskeinen idea. Ratkaisuja ideoitiin ja kuvattiin perustuen kerrytettyyn asiakasymmärrykseen, tunnistettuihin mahdollisuuksiin ja tehtyihin rajauksiin. Asiakasprofiilit toimivat pohjana yhteiskehittämiselle, kun kuvattiin läheisten palvelupolku ja palvelusuunnitelma. Läheisen palveluprosessi kuvattiin Service Blueprintin avulla.
Palvelutuotantovaiheen tarkoitus oli testata kehitettyä palvelukonseptia ja tavoite oli yhteiskehittämisen keinoin kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelukysymykseen, ottaen huomioon organisaation tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet. Näyttöön perustuvan toiminnan edistämisen implementoinnin suunnitteluun valittiin IOWA-malli, koska sen avulla kuvataan, mikä on eri toimijoiden rooli toiminnan kehittämisessä.
Implementointisuunnitelma laadittiin IOWA – mallin mukaisesti. Näyttöön perustuvan käytännön muutoksen integrointi aloitettiin palvelupolun ja palvelusuunnitelman kuvaamisella. Palvelun pilotointi, lanseeraaminen ja arviointi jatkuvat implementointisuunnitelman mukaisesti. The aim of the thesis was to enhance the quality of palliative care for residents in Kajaanin Arvola-koti association, a 24-hour care facility, through co-development. The thesis employed service design methods, encompassing different stages such as definition, research, planning, and service production. Service design was chosen as the methodology because it enables service developers to enhance their expertise and build methods and tools that better fit their operating environment.
In the definition phase, the objective was to assess the current state of the organization and define the starting points for development. Strategic goals in this phase related to high-quality 24-hour service housing, competitive services produced with service vouchers, and a work environment that inspires and attracts employees. The thesis identified that service development within the thesis scope was a means to achieve these goals.
During the research phase, workshops were conducted with employees (n=2) and relatives (n=2), followed by a literature review. The purpose of the research phase was to describe the experiences of relatives in their role and interaction with the nursing staff during the end-of-life period of a resident in 24-hour care. The literature review (n=11) complemented the information obtained from the workshops. The research question was how relatives perceive their role and interaction with the nursing staff during the end-of-life period of a resident in 24-hour care. Information gathered from workshops and the literature review was used to create customer profiles.
The planning phase aimed to clarify the content of the service concept for better understanding among all stakeholders. The goal was to develop alternative solutions to the planning question through co-development. Based on the customer understanding accumulated during the research phase, the service path of the relative, i.e., the service concept, was described. Solutions were ideated and described based on the gathered customer understanding, identified opportunities, and defined limitations. Customer profiles served as a foundation for co-development when describing the service path and service plan. The service path of the relative was depicted using the Service Blueprint.
The purpose of the service production phase was to test the developed service concept. The goal was to develop alternative solutions to the planning question through co-development, considering the organization's goals and customer needs. The IOWA model was chosen for planning the implementation of evidence-based practice since it outlines the roles of different actors in the development process.
The implementation plan was developed according to the IOWA model. The integration of evidence-based practical changes began with describing the service path and service plan. The launch, piloting, and evaluation of the service will continue according to the implementation plan.
Määrittelyvaiheessa tarkoitus oli kartoittaa organisaation nykytila ja määritellä kehittämistyön lähtökohdat. Määrittelyvaiheessa strategisiin tavoitteisiin ja palvelutalossa tarjottavaan hoitoon liittyviä, yhdistyksen strategiaan yhteensopivia tavoitteita ovat ympärivuorokautisen palveluasumisen laadukkuus, palvelusetelillä tuotettavan palvelun kilpailukykyisyys, sekä työympäristö, joka innostaa ja houkuttelee työntekijöitä. Opinnäytetyössä tapahtuvan palvelun kehittämisen huomattiin olevan keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkimusvaiheessa pidettiin työntekijöiden (n=2) ja läheisten (n=2) kanssa työpajat, jonka jälkeen tehtiin kirjallisuuskatsaus. Tutkimusvaiheen tarkoitus oli työpajoista saadun tiedon avulla kuvata läheisten kokemuksia roolistaan ja vuorovaikutuksesta hoitohenkilöstön kanssa ympärivuorokautisessa hoidossa olevan omaisen elämän loppuvaiheen aikana. Kirjallisuuskatsauksen (n=11) avulla syvennettiin työpajoista saatua tietoa. Tutkimuskysymys oli, miten läheiset kokevat roolinsa ja vuorovaikutuksen hoitohenkilöstön kanssa ympärivuorokautisessa hoidossa olevan omaisen elämän loppuvaiheen aikana. Työpajoista ja kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon avulla saatiin kuvattua asiakasprofiilit.
Suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli selkeyttää palvelukonseptin sisältö kaikkien osapuolten ymmärryksen lisäämiseksi ja tavoite oli yhteiskehittämisen keinoin kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelukysymykseen. Tutkimusvaiheessa kerrytettyyn asiakasymmärrykseen nojaten kuvattiin läheisen palvelupolku eli palvelukonsepti, jossa näkyy palvelun keskeinen idea. Ratkaisuja ideoitiin ja kuvattiin perustuen kerrytettyyn asiakasymmärrykseen, tunnistettuihin mahdollisuuksiin ja tehtyihin rajauksiin. Asiakasprofiilit toimivat pohjana yhteiskehittämiselle, kun kuvattiin läheisten palvelupolku ja palvelusuunnitelma. Läheisen palveluprosessi kuvattiin Service Blueprintin avulla.
Palvelutuotantovaiheen tarkoitus oli testata kehitettyä palvelukonseptia ja tavoite oli yhteiskehittämisen keinoin kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelukysymykseen, ottaen huomioon organisaation tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet. Näyttöön perustuvan toiminnan edistämisen implementoinnin suunnitteluun valittiin IOWA-malli, koska sen avulla kuvataan, mikä on eri toimijoiden rooli toiminnan kehittämisessä.
Implementointisuunnitelma laadittiin IOWA – mallin mukaisesti. Näyttöön perustuvan käytännön muutoksen integrointi aloitettiin palvelupolun ja palvelusuunnitelman kuvaamisella. Palvelun pilotointi, lanseeraaminen ja arviointi jatkuvat implementointisuunnitelman mukaisesti.
In the definition phase, the objective was to assess the current state of the organization and define the starting points for development. Strategic goals in this phase related to high-quality 24-hour service housing, competitive services produced with service vouchers, and a work environment that inspires and attracts employees. The thesis identified that service development within the thesis scope was a means to achieve these goals.
During the research phase, workshops were conducted with employees (n=2) and relatives (n=2), followed by a literature review. The purpose of the research phase was to describe the experiences of relatives in their role and interaction with the nursing staff during the end-of-life period of a resident in 24-hour care. The literature review (n=11) complemented the information obtained from the workshops. The research question was how relatives perceive their role and interaction with the nursing staff during the end-of-life period of a resident in 24-hour care. Information gathered from workshops and the literature review was used to create customer profiles.
The planning phase aimed to clarify the content of the service concept for better understanding among all stakeholders. The goal was to develop alternative solutions to the planning question through co-development. Based on the customer understanding accumulated during the research phase, the service path of the relative, i.e., the service concept, was described. Solutions were ideated and described based on the gathered customer understanding, identified opportunities, and defined limitations. Customer profiles served as a foundation for co-development when describing the service path and service plan. The service path of the relative was depicted using the Service Blueprint.
The purpose of the service production phase was to test the developed service concept. The goal was to develop alternative solutions to the planning question through co-development, considering the organization's goals and customer needs. The IOWA model was chosen for planning the implementation of evidence-based practice since it outlines the roles of different actors in the development process.
The implementation plan was developed according to the IOWA model. The integration of evidence-based practical changes began with describing the service path and service plan. The launch, piloting, and evaluation of the service will continue according to the implementation plan.