Tammen pintakäsittelyn säänkestävyys
Ojanen, Reijo (2023)
Ojanen, Reijo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534437
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin ikkunoita ja ovia valmistavan erikoispuusepänverstas Hyvinkään Puuseppien Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla, mikä yrityksen käyttämistä tammen pintakäsittelyaineista olisi säänkestävyydeltään paras vaihtoehto tammen pintakäsittelyyn ulkona. Työssä oli tarkoitus myös tutkia, onko puun pinnan laadulla (höylätty vai hiottu) ja ajoissa tehdyllä huoltokäsittelyllä merkitystä pintakäsittelyaineen pysyvyyteen.
Työssä tehtiin nopeutettu säärasitustesti Lab-ammattikorkeakoulun puulaboratoriossa yhteensä 55 testikappaleelle, jotka oli toimeksiantajan toimesta käsitelty yhteensä 10 eri pintakäsittelyaineella. Pintakäsittelyaineet olivat erilaisia lakkoja ja öljyjä sekä vertailun vuoksi muutama testikappale oli käsitelty valkoisella maalilla. Testin puolessa välissä osalle kappaleita tehtiin huoltokäsittely. Säärasitustestin jälkeen kappaleissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin silmämääräisesti ja digitaalisella mikroskoopilla. Kalvon muodostavilla aineilla pinnoitetuille kappaleille tehtiin myös hilaristikkokoe pinnoitteen irtoamiskestävyyden tutkimiseksi.
Havaittuja muutoksia kappaleissa olivat halkeamat, tummentuneet kohdat ja puun pinnan lievä nukkaantuminen. Täysin ilman halkeamia säilyivät kappaleet, jotka olivat käsitelty valkoisilla maaleilla tai vesiohenteisella akrylaattilakalla. Toinen merkittävä havainto oli se, että luonnonöljypohjaisilla puuöljyillä käsitellyissä kappaleissa puun pinta nukkaantui ja pinnalla ilmestyi eniten tummentuneita kohtia. Huoltokäsittelyllä oli kuitenkin selkeästi vaikutusta juuri näiden öljyttyjen kappaleiden ulkonäköön. Tutkimuksessa huomattiin, että hiotuissa kappaleissa pinnoitteen tarttuvuus oli hieman parempi kuin höylättyjen kappaleiden pinnalla.
Säärasitustestin aikana kappaleissa tapahtuneet muutokset olivat melko vähäisiä ja sattumanvaraisia. Pääsääntöisesti kaikki tutkitut pintakäsittelylaineet olivat pysyneet hyvin kiinni tammen pinnassa. Näiden tulosten perusteella ei saatu luotettavaa tietoa siitä, mikä tutkituista pintakäsittelyaineista olisi säänkestävyydeltään kannattavin valinta. Suositellaan tekemään lisätutkimuksia, jossa testikappaleet altistetaan säärasitukselle pidemmäksi aikaa keinotekoisen lisäksi myös luonnolliselle säälle.
Työssä tehtiin nopeutettu säärasitustesti Lab-ammattikorkeakoulun puulaboratoriossa yhteensä 55 testikappaleelle, jotka oli toimeksiantajan toimesta käsitelty yhteensä 10 eri pintakäsittelyaineella. Pintakäsittelyaineet olivat erilaisia lakkoja ja öljyjä sekä vertailun vuoksi muutama testikappale oli käsitelty valkoisella maalilla. Testin puolessa välissä osalle kappaleita tehtiin huoltokäsittely. Säärasitustestin jälkeen kappaleissa tapahtuneita muutoksia arvioitiin silmämääräisesti ja digitaalisella mikroskoopilla. Kalvon muodostavilla aineilla pinnoitetuille kappaleille tehtiin myös hilaristikkokoe pinnoitteen irtoamiskestävyyden tutkimiseksi.
Havaittuja muutoksia kappaleissa olivat halkeamat, tummentuneet kohdat ja puun pinnan lievä nukkaantuminen. Täysin ilman halkeamia säilyivät kappaleet, jotka olivat käsitelty valkoisilla maaleilla tai vesiohenteisella akrylaattilakalla. Toinen merkittävä havainto oli se, että luonnonöljypohjaisilla puuöljyillä käsitellyissä kappaleissa puun pinta nukkaantui ja pinnalla ilmestyi eniten tummentuneita kohtia. Huoltokäsittelyllä oli kuitenkin selkeästi vaikutusta juuri näiden öljyttyjen kappaleiden ulkonäköön. Tutkimuksessa huomattiin, että hiotuissa kappaleissa pinnoitteen tarttuvuus oli hieman parempi kuin höylättyjen kappaleiden pinnalla.
Säärasitustestin aikana kappaleissa tapahtuneet muutokset olivat melko vähäisiä ja sattumanvaraisia. Pääsääntöisesti kaikki tutkitut pintakäsittelylaineet olivat pysyneet hyvin kiinni tammen pinnassa. Näiden tulosten perusteella ei saatu luotettavaa tietoa siitä, mikä tutkituista pintakäsittelyaineista olisi säänkestävyydeltään kannattavin valinta. Suositellaan tekemään lisätutkimuksia, jossa testikappaleet altistetaan säärasitukselle pidemmäksi aikaa keinotekoisen lisäksi myös luonnolliselle säälle.