Kotihoidon työntekijän käsitys alkavan asiakkuuden prosessista
Laitala, Marko (2023)
Laitala, Marko
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120735055
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden valmiuksia ja tietotasoa oikea-aikaisen palvelutarpeen arvioinnin käynnistämiseen, sekä aloitetun arvioinnin pituuteen. Tutkimus on määrällinen, se on rajattu viiteen kotihoidon yksikköön ja alkavan asiakkuuden prosessiin. Teoreettinen viitekehys kuvaa kotihoidon organisaatiota, henkilöstörakennetta, asiakassuhteen kehittymistä, sekä hoitajan osaamisen laadullista ja taloudellista merkitystä tutkittavalla alueella. Keskeisinä käsitteinä ovat ammatillinen osaaminen, laatu, työntekijän tietotaso, sekä kustannustehokkuus.
Tutkimuksen tarkoituksena on saattaa työn tilaajan tietoon työntekijöiden tietotaso alkavan asiakkuuden prosessista, sekä mahdollinen ohjauksen ja koulutuksen tarve kohderyhmässä. Aineisto kerättiin sähköpostiin jaetun linkin kautta saavutettavalla kyselyllä. Aineiston keruu toteutettiin 6.3.—7.5. 2023 välisenä aikana Webropol-kyselyllä, lähettäen kyselyyn oikeuttavan linkin sisältämä saatekirje noin 70 työntekijälle viidessä työtiimissä. Vastauksia saatiin 39 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 56 prosenttia.
Saatujen tulosten perusteella työntekijät eivät ole täysin tietoisia oikea-aikaisesta arvioinnin käynnistämisestä, eivätkä palvelutarpeen arviointiajan pituudesta. Työn tuloksissa on nähtävissä selkeästi ohjauksella, tai koulutuksella saavutettavissa olevaa hyötyä työntekijöiden tietotasoon alkavan asiakkuuden prosessissa. Huoneentauluna toteutettuna visuaalisena kaaviona, asiakkuuden prosessista on mahdollisuus toteuttaa mahdollisimman vähän kuormittava tapa tiedon ajantasaistamiseen. Vastaavan kyselyn ajoittaisella uusimisella on mahdollista jatkossakin saada tietoa ohjaus- ja koulutustarpeesta. Lisäämällä kyselyyn mahdollisesti myös avoimen osuuden toimintatapaehdotukselle, voidaan työntekijöitä osallistaa ohjaus- ja koulutustapojen kehittämisessä jatkossa. This thesis was commissioned by Northern Ostrobothnia Wellbeing Services County (Pohde). The study aimed to explore home care employees’ skills and knowledge to initiate the timely assessment of service needs and the length of the initial assessment. The study was quantitative, limited to five home care units and the process of starting a new client-ship. The theoretical framework describes the home care organization, the staff structure, the development of a clientship, and the qualitative and financial importance of the nurse's competence in the area under study. The key concepts are professional competence, quality, employee knowledge, and cost-effectiveness.
This study aimed to provide the commissioner with information about how well the employees knew the process of starting a new clientship and if they possibly needed further guidance and training. An email with a link to a Webropol questionnaire was sent to about 70 employees working in five home care teams. The questionnaire was open on 6.3.–7.5. 2023. 39 responses were received; thus, the response rate was 56 percent.
Based on the results, employees were not fully aware of the timely assessment of service needs and the length of the assessment and would clearly benefit from guidance or training in starting a new clientship. A visual diagram would be a simple way to illustrate the client-ship process, and it would also be easy to update it when necessary. A similar questionnaire to collect information on the need for guidance and training can be conducted in the future. An open question would give the employees an opportunity to participate in the development of guidance and training methods.
Tutkimuksen tarkoituksena on saattaa työn tilaajan tietoon työntekijöiden tietotaso alkavan asiakkuuden prosessista, sekä mahdollinen ohjauksen ja koulutuksen tarve kohderyhmässä. Aineisto kerättiin sähköpostiin jaetun linkin kautta saavutettavalla kyselyllä. Aineiston keruu toteutettiin 6.3.—7.5. 2023 välisenä aikana Webropol-kyselyllä, lähettäen kyselyyn oikeuttavan linkin sisältämä saatekirje noin 70 työntekijälle viidessä työtiimissä. Vastauksia saatiin 39 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 56 prosenttia.
Saatujen tulosten perusteella työntekijät eivät ole täysin tietoisia oikea-aikaisesta arvioinnin käynnistämisestä, eivätkä palvelutarpeen arviointiajan pituudesta. Työn tuloksissa on nähtävissä selkeästi ohjauksella, tai koulutuksella saavutettavissa olevaa hyötyä työntekijöiden tietotasoon alkavan asiakkuuden prosessissa. Huoneentauluna toteutettuna visuaalisena kaaviona, asiakkuuden prosessista on mahdollisuus toteuttaa mahdollisimman vähän kuormittava tapa tiedon ajantasaistamiseen. Vastaavan kyselyn ajoittaisella uusimisella on mahdollista jatkossakin saada tietoa ohjaus- ja koulutustarpeesta. Lisäämällä kyselyyn mahdollisesti myös avoimen osuuden toimintatapaehdotukselle, voidaan työntekijöitä osallistaa ohjaus- ja koulutustapojen kehittämisessä jatkossa.
This study aimed to provide the commissioner with information about how well the employees knew the process of starting a new clientship and if they possibly needed further guidance and training. An email with a link to a Webropol questionnaire was sent to about 70 employees working in five home care teams. The questionnaire was open on 6.3.–7.5. 2023. 39 responses were received; thus, the response rate was 56 percent.
Based on the results, employees were not fully aware of the timely assessment of service needs and the length of the assessment and would clearly benefit from guidance or training in starting a new clientship. A visual diagram would be a simple way to illustrate the client-ship process, and it would also be easy to update it when necessary. A similar questionnaire to collect information on the need for guidance and training can be conducted in the future. An open question would give the employees an opportunity to participate in the development of guidance and training methods.