Kohti osaamisperustaisuutta – tapaustutkimus itsearviointisovelluksen soveltuvuudesta yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen
Kultanen, Virpi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835253
Tiivistelmä
Osaamisperustaisuus on jo pidempään ollut korkeakoulutuksessa vaikuttanut periaate niin maailmalla kuin Suomessa. Vuonna 2020 voimaantulleen erikoislääkärikoulutusta koskevan asetuksen myötä myös erikoislääkärikoulutus muuttuu Suomessa osaamisperustaiseksi, mikä tuo mukanaan kehittämistarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin osana laajempaa ETAPIT-tutkimusta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti Qridin® itsearviointisovelluksen soveltuvuutta yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Sovellusta pilotoitiin 1.4.2022–30.4.2023. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten sovellus voisi tukea osaamisen karttumisen seurantaa, havainnointia ja arviointia. Erityisesti selvitimme, mitkä tekijät estivät ja mitkä edistivät sovelluksen käyttöä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa.
Tietoperustassa käsitellään erikoislääkärikoulutusuudistusta, osaamisperustaisuutta yleisesti sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen näkökulmista, arviointia ja itsearviointia, käytettävyyden keskeisiä elementtejä sekä osaamisen karttumisen seurannan mahdollisuuksia ja välineitä. Osaamisperustaisuuden ytimessä on osaamisen vaiheittainen karttuminen, sen itsearviointi, havainnoiminen ja arvioiminen. Aikaperustaisen erikoislääkärikoulutuksen muuttuessa kohti osaamisperustaista, tulee erikoislääkäriksi valmistuvan kyetä osoittamaan hänellä olevan erikoislääkäriltä vaadittavat taidot. Yleislääketieteessä käytössä on 33 osaamistavoitetta, joille on luotu neliportaiset etapit. Yleislääketieteeseen erikoistuvan etapit havainnollistavat sitä osaamista, mitä yleislääketieteen erikoislääkärillä odotetaan olevan.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin monimenetelmäisesti, ja se koostui sovelluksen käyttödatasta, System Usability Scale -kyselystä ja pilotissa mukana olleiden erikoistuvien ja erikoislääkärikouluttajien fokusryhmähaastatteluista. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista lähestymistapaa.
Tulosten perusteella sovellus ei tuottanut riittävästi lisähyötyä, jotta sen käyttöä olisi ollut mahdollista pilotin jälkeen jatkaa. Mikäli vastaavaa sovellusta jatkossa kuitenkin käytettäisiin, olisi hyvä kiinnittää huomiota osaamisen itsearvioinnin tekniseen toteutukseen sekä siihen, että tieto siirtyisi erikoistumisessa tarvittavien järjestelmien välillä ja kertyisi lopulta yhteen paikkaan.
Aineiston keruun monimenetelmäisyys ja tutkijaryhmän osallisuus analysoinnissa lisäsivät tulosten luotettavuutta. Tutkimuksessa myös huolehdittiin osallistujien tietosuojasta asianmukaisesti. Tulokset voivat hyödyttää vastaavia pilotteja ja osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen kehittämistapoja pohdittaessa myös muilla lääketieteen erikoisaloilla.
Opinnäytetyö toteutettiin osana laajempaa ETAPIT-tutkimusta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti Qridin® itsearviointisovelluksen soveltuvuutta yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Sovellusta pilotoitiin 1.4.2022–30.4.2023. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten sovellus voisi tukea osaamisen karttumisen seurantaa, havainnointia ja arviointia. Erityisesti selvitimme, mitkä tekijät estivät ja mitkä edistivät sovelluksen käyttöä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa.
Tietoperustassa käsitellään erikoislääkärikoulutusuudistusta, osaamisperustaisuutta yleisesti sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen näkökulmista, arviointia ja itsearviointia, käytettävyyden keskeisiä elementtejä sekä osaamisen karttumisen seurannan mahdollisuuksia ja välineitä. Osaamisperustaisuuden ytimessä on osaamisen vaiheittainen karttuminen, sen itsearviointi, havainnoiminen ja arvioiminen. Aikaperustaisen erikoislääkärikoulutuksen muuttuessa kohti osaamisperustaista, tulee erikoislääkäriksi valmistuvan kyetä osoittamaan hänellä olevan erikoislääkäriltä vaadittavat taidot. Yleislääketieteessä käytössä on 33 osaamistavoitetta, joille on luotu neliportaiset etapit. Yleislääketieteeseen erikoistuvan etapit havainnollistavat sitä osaamista, mitä yleislääketieteen erikoislääkärillä odotetaan olevan.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin monimenetelmäisesti, ja se koostui sovelluksen käyttödatasta, System Usability Scale -kyselystä ja pilotissa mukana olleiden erikoistuvien ja erikoislääkärikouluttajien fokusryhmähaastatteluista. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista lähestymistapaa.
Tulosten perusteella sovellus ei tuottanut riittävästi lisähyötyä, jotta sen käyttöä olisi ollut mahdollista pilotin jälkeen jatkaa. Mikäli vastaavaa sovellusta jatkossa kuitenkin käytettäisiin, olisi hyvä kiinnittää huomiota osaamisen itsearvioinnin tekniseen toteutukseen sekä siihen, että tieto siirtyisi erikoistumisessa tarvittavien järjestelmien välillä ja kertyisi lopulta yhteen paikkaan.
Aineiston keruun monimenetelmäisyys ja tutkijaryhmän osallisuus analysoinnissa lisäsivät tulosten luotettavuutta. Tutkimuksessa myös huolehdittiin osallistujien tietosuojasta asianmukaisesti. Tulokset voivat hyödyttää vastaavia pilotteja ja osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen kehittämistapoja pohdittaessa myös muilla lääketieteen erikoisaloilla.