Palkkahallinnon raportoinnin kehittäminen
Silvast, Ville (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835473
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin palkkahallinnon raportoinnin hyödyntämistä. Yritykset pyrkivät hyödyntämään dataa yhä tehokkaammin toimintansa perustaksi, jolloin raportoinnin kehittämisen tarve kasvaa. Liiketoimintaympäristön jatkuvat muutokset voivat muuttaa palkkahallinnosta saatavan tiedon tarpeita. Tavoitteena oli löytää asioita, joiden avulla palkkahallinnosta tuotettua raportointia voitaisiin kehittää. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Silta Oy.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin Teams-sovelluksen avulla. Tutkimukseen haastateltiin kuutta palkkahallinnon raportointia hyödyntävää asiantuntijaa eri ammattiryhmistä, jotta raportoinnin kehittämiseksi saataisiin mahdollisimman monipuolinen aineisto. Tutkimusaineiston analyysiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysin menetelmää sekä teemoittelua.
Tutkimuksessa saatiin selville, että palkkahallinnosta saatua tietoa hyödynnetään monipuolisesti. Tulokset osoittivat, että raportoinnista tulisi erottua henkilöstökustannusten yhteismäärän lisäksi maksettuja palkkioita, ylitöiden määrä, lomapalkkavelka sekä luontoisedut. Raportointia käytettiin myös budjetoinnin ja tulevan ennustamisen pohjana. Esiin nousseita ei-rahamääräisiä asioita olivat etenkin poissaolojen määrä sekä vaihtuvuus. Myös FTE-lukua hyödynnettiin laajasti. Datan käsittelyn mahdollisuus ja sen helppous oli yleisesti tärkeää palkkahallinnon raportoinnin hyödyntäjille. Tuloksista nousi myös esiin, että ongelmat raportoinnin luotettavuuden kanssa heikentävät merkittävästi sen käytettävyyttä.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että raportoinnin kehittäminen tulisi perustua sen käyttäjien tarpeille. Raportointijärjestelmän tulisi mahdollistaa tulevaisuuden ennustaminen toteutuneiden lukujen pohjalta sekä palkkahallinnosta tuotettujen tunnuslukujen vertailu muiden liiketoiminnan tunnuslukujen kanssa. Raportointijärjestelmästä olisi hyvä löytää myös valmiita pohjia säännöllisesti toimitettaviin ulkoisiin raportointitarpeisiin. Datan luotettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota etenkin tietojen siirtymisen kannalta, mikä parantaisi käyttäjien luottamusta tarjottuun tietoon.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin Teams-sovelluksen avulla. Tutkimukseen haastateltiin kuutta palkkahallinnon raportointia hyödyntävää asiantuntijaa eri ammattiryhmistä, jotta raportoinnin kehittämiseksi saataisiin mahdollisimman monipuolinen aineisto. Tutkimusaineiston analyysiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysin menetelmää sekä teemoittelua.
Tutkimuksessa saatiin selville, että palkkahallinnosta saatua tietoa hyödynnetään monipuolisesti. Tulokset osoittivat, että raportoinnista tulisi erottua henkilöstökustannusten yhteismäärän lisäksi maksettuja palkkioita, ylitöiden määrä, lomapalkkavelka sekä luontoisedut. Raportointia käytettiin myös budjetoinnin ja tulevan ennustamisen pohjana. Esiin nousseita ei-rahamääräisiä asioita olivat etenkin poissaolojen määrä sekä vaihtuvuus. Myös FTE-lukua hyödynnettiin laajasti. Datan käsittelyn mahdollisuus ja sen helppous oli yleisesti tärkeää palkkahallinnon raportoinnin hyödyntäjille. Tuloksista nousi myös esiin, että ongelmat raportoinnin luotettavuuden kanssa heikentävät merkittävästi sen käytettävyyttä.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että raportoinnin kehittäminen tulisi perustua sen käyttäjien tarpeille. Raportointijärjestelmän tulisi mahdollistaa tulevaisuuden ennustaminen toteutuneiden lukujen pohjalta sekä palkkahallinnosta tuotettujen tunnuslukujen vertailu muiden liiketoiminnan tunnuslukujen kanssa. Raportointijärjestelmästä olisi hyvä löytää myös valmiita pohjia säännöllisesti toimitettaviin ulkoisiin raportointitarpeisiin. Datan luotettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota etenkin tietojen siirtymisen kannalta, mikä parantaisi käyttäjien luottamusta tarjottuun tietoon.