Miten työnantaja voi tukea työntekijän työkykyä, kun työntekijän lapsi sairastuu syöpään?

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten syöpälasten vanhemmat kokivat työkykynsä ennen ja jälkeen diagnoosin sekä mitkä työkykytalon ulottuvuudet olivat eri ajankohtina kantavina tekijänä. Toinen opinnäytetyön tavoite oli löytää työntekijöiltä kokemuspohjaista tietoutta, miten työnantaja heidän kokemuksensa mukaan olisi voinut tukea tai tuki työntekijän työkykyä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa haastateltiin työntekijöitä, jotka olivat jatkaneet aktiivisesti työelämässä lapsen syöpädiagnoosin jälkeen. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että lapsen syöpädiagnoosi vaikuttaa työssä jatkaneiden vanhempien työkykyyn. Haastateltujen työntekijöiden työnantajat olivat reagoineet tapahtuneeseen yhtäläisesti, mutta työkyvyn tukemista kokevat toimet olivat olleet erilaisia. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että työntekijöiden työkyky alenee huomattavasti lapsen syöpädiagnoosin jälkeen. Tulokset myös osoittavat, että työnantaja voi parhaiten tukea työntekijän työkykyä tarjoamalla keskusteluapua, ohjaamalla työterveydenpalveluihin sekä muokkaamalla työntekijän työnkuvaa sekä työnmäärää.