Opas pelastuslain 379/2011 ilmoitusvelvollisuudesta 42 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveysalan työntekijöille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia käytännönläheinen ja helposti omaksuttavissa oleva opas etenkin sosiaali- ja terveysalan kotikäyntejä tekeville ammattilaisille palo- ja onnettomuusriski-asuntojen tunnistamisesta ja niiden ilmoittamisesta pelastuslain 379/2011 42 §:n mukaisesti. Oppaan tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietämystä asuntojen palo- ja onnettomuusriskeistä, auttaa heitä tunnistamaan riskejä lisäävät tekijät tehokkaammin sekä opastaa heitä ilmoitusten tekemisessä oikeista asioista, oikea-aikaisesti, matalalla kynnyksellä, parantaen sitä kautta kaikkien turvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle.

Opinnäytetyön teoriaviitekehys muodostui riskiasuntojen, niiden asukkaiden ja kotikäyntikohteiden asiakasturvallisuuden teoria- ja tutkimustiedosta. Lisäksi hyödynnettiin eri toimijoiden opastusta pelastuslain 379/2011 42 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sekä viranomaisyhteistyötä sääteleviä keskeisiä lakeja ja asetuksia.

Aineistopohjaa varten toteutettiin määrällinen tutkimus kahden pelastuslaitoksen antamasta palo- ja onnettomuusriski-ilmoituksien aineistosta vuosilta 2018–2022. Tutkimuskysymykset olivat: mistä kymmenestä asiasta viranomaisilmoituksia tehdään eniten sekä mitkä viranomaistahot tekevät ilmoituksia eniten. Saadut vastaukset toimivat oppaan pohja-aineistona. Tutkimustulosten perusteella kymmenen eniten ilmoituksia aiheuttavaa tekijää olivat tavaramäärä, poistuminen, liesiturvallisuus, tulenkäyttö, palovaroitin, sisällä tupakointi, sähkö- ja kaasulaitteet, palojäljet, sähkösauna sekä pelastustiet ja osoitemerkinnät. Eniten viranomaisilmoituksia tehneet ammattiryhmät olivat ensihoito, kotihoito, pelastustoimi ja sosiaalitoimi.

Oppaan sisällön laatimisessa hyödynnettiin myös dokumenttianalyysia aiheen kannalta keskeisistä lähteistä saadun tiedon käyttämiseksi ja yhdistämiseksi. Kehitetty opas koostuu kahdesta osasta. Oppaan ensimmäinen osio on tieto-osio, joka sisältää sekä asiatietoa että ohjeistuksia käytännön työhön sovellettavaksi. Oppaan toinen osio on konkreettinen tarkistuslista, joita sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää omalla työkentällään. Ulkomuodoltaan opas on kannen lisäksi yhdeksän sivua, kokona A5. Oppaan rakenne on tyypillinen opasmalli.

The purpose of the thesis was to produce a practical and easy-to-apply guide for professionals who carry out home visits in the social and healthcare sector on the identification of fire and accident risk apartments and their reporting in accordance with section 42 of the rescue act 379/2011. The aim of the guide is to increase the knowledge of social and healthcare professionals about fire and accident risks in apartments, help them identify the factors that increase risks more effectively, and to guide them in reporting the right things, in a timely manner, with a low threshold, thus improving everyone's safety. The thesis was implemented as a functional thesis for the Päijät-Häme rescue service.

The theoretical framework of the thesis consisted of theoretical and research information on customer safety of high-risk apartments, their residents and home visit locations. In addition, guidelines from various operators on the duty to notify according to section 42 of the rescue act 379/2011 and key laws and regulations governing cooperation between authorities were utilised.

For the base data, a quantitative study was carried out on the data of fire and accident risk notifications provided by two rescue services for the years 2018–2022. The research questions were: Which ten issues are the most reported and which authorities make the most reports? The answers received served as the base material for the guide. Based on the research results, the ten factors causing the most notifications were the amount of items, exits, stove safety, use of fire, smoke alarms, smoking inside, electric and gas appliances, fire marks, electric sauna, and emergency roads and address markings. The professional groups that made the highest number of notifications were emergency care, home care, rescue and social workers.

In preparing the content of the guide, document analysis was also used in order to utilise and combine the information obtained from sources central to the topic. The developed guide consists of two parts. The first section of the guide is an informational section, which contains both factual information and instructions to apply to practical work. The second section of the guide is a concrete checklist that social and healthcare professionals can use in their work fields. In terms of appearance, the guide has, in addition to the cover, nine pages, in size A5. The structure of the guide is a typical guide model.