Etäjohtamisen vaikutuksia muuttuvassa työ- ja johtamisympäristössä
Helonen, Taru; Maaranen, Hannu (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136098
Tiivistelmä
Vuonna 2020 alkanut työelämän muutos sosiaali- ja terveysalalla oli huomattavan suuri. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan etätyön määrä lisääntyi Covid-19-pandemian vuoksi huomattavasti. Suomen hallituksen annettua ohjeet laajaan etätyöhön siirtymisestä mahdollisuuksien mukaan useilla aloilla, etätyöhön siirtyi myös aloja, joissa etätyöskentely ei aiemmin ollut tavanomainen käytäntö. (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2020.) Samanaikaisesti lähijohtaminen muuttui etäjohtamiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata etäjohtamisen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalla muuttuneessa toimintaympäristössä, sen haasteita ja mahdollisuuksia muutoksessa, kun johdetaan muuttunutta työympäristöä etänä aloilla, joissa pääasiassa on aiemmin toimittu lähityön ja lähijohtamisen menetelmin. Ajallisesti tutkimus keskittyy Covid-19-pandemian aikaan ja sen jälkeen.
Tämä työ on toteutettu käyttäen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on aineistolähtöisyyteen ja ymmärrykseen perustuva menetelmä, joka tähtää ilmiön kuvaamiseen (Kangasniemi 2013, 291–292). Aineisto analysointiin sisällönanalyysi- menetelmällä. Tutkimukseen valikoitui 12 tieteellistä artikkelia tai tutkimusta.
Tuloksissa etäjohtamisen vaikutuksista nousi selkeästi esiin kaksi kokonaisuutta; etäjohtamisosaaminen ja uuden johtamistavan omaksuminen ja käyttöön ottaminen. Haasteiksi koettiin digitaalisiin työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät haasteet, nopea aikataulu aiheutti myös kuormitusta ja uusien menetelmien ja työvälineiden myötä työmäärän koettiin lisääntyneen ja perustyön tekemisen hidastuneen. Heikko henkilöstöhallinnon osaaminen kuvattiin lähes suurimmaksi haasteeksi onnistua johtamaan etänä muutoksen keskellä. Etäjohtamisen hyvistä kokemuksista ja mahdollisuuksista esiin nousi vapaa-ajan ja työn helpompi yhteen sovittaminen. Ajan ja resurssien säästö sekä liikkumisen vähentyminen vaikuttavat myös taloudellisesti. Ajasta ja paikasta riippumaton työskentely ja vapaus oman työn järjestämisestä koettiin positiivisina muutoksina.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata etäjohtamisen vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalla muuttuneessa toimintaympäristössä, sen haasteita ja mahdollisuuksia muutoksessa, kun johdetaan muuttunutta työympäristöä etänä aloilla, joissa pääasiassa on aiemmin toimittu lähityön ja lähijohtamisen menetelmin. Ajallisesti tutkimus keskittyy Covid-19-pandemian aikaan ja sen jälkeen.
Tämä työ on toteutettu käyttäen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on aineistolähtöisyyteen ja ymmärrykseen perustuva menetelmä, joka tähtää ilmiön kuvaamiseen (Kangasniemi 2013, 291–292). Aineisto analysointiin sisällönanalyysi- menetelmällä. Tutkimukseen valikoitui 12 tieteellistä artikkelia tai tutkimusta.
Tuloksissa etäjohtamisen vaikutuksista nousi selkeästi esiin kaksi kokonaisuutta; etäjohtamisosaaminen ja uuden johtamistavan omaksuminen ja käyttöön ottaminen. Haasteiksi koettiin digitaalisiin työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät haasteet, nopea aikataulu aiheutti myös kuormitusta ja uusien menetelmien ja työvälineiden myötä työmäärän koettiin lisääntyneen ja perustyön tekemisen hidastuneen. Heikko henkilöstöhallinnon osaaminen kuvattiin lähes suurimmaksi haasteeksi onnistua johtamaan etänä muutoksen keskellä. Etäjohtamisen hyvistä kokemuksista ja mahdollisuuksista esiin nousi vapaa-ajan ja työn helpompi yhteen sovittaminen. Ajan ja resurssien säästö sekä liikkumisen vähentyminen vaikuttavat myös taloudellisesti. Ajasta ja paikasta riippumaton työskentely ja vapaus oman työn järjestämisestä koettiin positiivisina muutoksina.