Näkökulmia kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn aikuisten parissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön idea lähti toimeksiantajan Edistian tarpeesta ja kiinnostuksesta monikulttuurisesta sosiaalityötä kohtaan. Kansainvälisyys tuo mukanaan kulttuurista moninaisuutta, mikä rikastuttaa yhteiskuntaa erilaisilla näkemyksillä ja perinteillä. Samalla kansainvälisyys lisää vaatimuksia asiantuntijoita kohtaan liittyen kulttuuriosaamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kulttuurisensitiivisestä työotteesta ja kehittää sosiaaliohjaajien kulttuurisensitiivisen työotteen omaksumista, jotta opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää kehittämistyössä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kulttuurisensitiivisyyden määrityksiä ja kulttuurisensitiivisyyden näyttäytymistä aikuissosiaalityössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä tutkimuskysymyksenä oli: Mitä on kulttuurisensitiivisyys?

Opinnäytetyön teoriaosuus koottiin kulttuuriin liittyvää käsitteistöä ja tarkastellaan aikuisten parissa tehtävää työtä sekä kulttuurisensitiivisyyttä. Opinnäytetyön lähteiksi valikoitui lopulta viisi tutkimusartikkelia vuosilta 2013–2023. Jokainen opinnäytetyöhön valittu artikkeli on vertaisarvioitu. Kaikki valikoidut artikkelit käsittelevät kulttuurisensitiivisyyttä. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Kirjallisuuskatsauksen analyysin tuloksina selvisi, että kulttuurisensitiivisyys on ammattilaisen työskentelyote, missä huomioidaan eri taustoista tulevien ihmisten tarpeet. Kulttuurisensitiivisessä työskentelyssä keskeistä on kunnioitus ja aito halu ymmärtää asiakkaan kulttuuria ja taustaa. Kulttuurisensitiivisyydessä vaalitan syrjimättömyyden ilmapiiriä. Tärkeitä taitoja ovat myös kommunikointitaidot, joka sisältää tilanneherkkyyttä ja avoimuutta erilaisissa tilanteissa. Kulttuurisensitiivisesti työskentelevä sosiaalialan ammattilainen on tietoinen oman kulttuurinsa vaikutuksista, omista arvoistaan ja olettamuksistaan, ja kykenee itsereflektioon.

Kansainvälisyyden ja globalisaation lisääntyessä on kulttuurisensitiivisyys hyvin ajankohtainen aihe ja lisätutkimuksille on tarvetta. Jatkotutkimusehdotuksina on esimerkiksi: kulttuurisensitiivisyyden konkreettisten hyötyjen kartoittaminen tai kulttuurisensitiivisyyden tarve sosiaalialalla. Tutkimusaineiston hajanaisuuden vuoksi opinnäytetyö jääkin vain pintaraapaisuksi hyvin laajasta kokonaisuudesta. Kirjallisuuskatsaus osoitti myös aiheesta saatavilla olevan tutkimustiedon niukkuuden suomen kielellä. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että kulttuurisensitiivisestä osaamisesta ja ymmärtämisestä on hyötyä sosiaalialalla. Jottavoimme kehittää sosiaalipalveluita vastaamaan globalisaation tuomiin haasteisiin tueksi tarvitaankin lisää tutkimustietoa. Koska ongelmat ovat globaaleja jatkotutkimus olisi parasta toteuttaa kansainvälisissä tutkijaryhmissä.