Säännöllisen liikunnan merkitys työikäisten sydänsairauksissa
Suninen, Jannica; Droga, Liubov (2023)
Suninen, Jannica
Droga, Liubov
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337107
Tiivistelmä
Sydän-, ja verisuonitauti kuolleisuus on vähentynyt 1970-luvulta, mutta tästä huolimatta ne aiheuttavat edelleen noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Säännöllisen liikunnan sisällyttäminen sydänkuntoutukseen säästää resursseja terveydenhuollossa ja on kustannusvaikuttavaa. Marraskuussa 2022 voimaan tullut uusi sepelvaltimotautipotilaan kuntoutussuositus vahvistaa, että kestävyysliikuntaa, lihasvoimaharjoittelua ja arkiaktiivisuutta sisältävä kuntoutus vähentää sepelvaltimotaudista johtuvia sydäntapahtumia riippumatta iästä ja sukupuolesta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää laadullisen tutkimuksen avulla, millaiset tiedot työikäisillä sydänsairailla on nykyisistä liikuntasuosituksista ja miten tutkimukseen osallistuneet niitä itse noudattavat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada vastauksia, mistä osallistujat saavat tietoa liikuntasuosituksista ja miten osallistujien omat liikkumistottumukset täyttävät liikuntasuositukset määrän ja laadun osalta, sydämen sykettä kohottavassa liikunnassa sekä lihaskunto-, ja liikehallintaharjoittelussa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja tutkimusaineisto koostui kolmen haastateltavan vastauksista.
Opinnäytetyössä toteutetun haastatteluiden vastauksista ilmeni, että tietoa liikuntasuosituksista saatiin pääasiassa verkkosivujen kautta ja jonkin verran terveydenhuollonammattilaisilta. Tutkimusaineistosta nousi esiin, että osallistujien liikkumistottumukset täyttyvät kestävyysliikunnan osalta, liikehallintaharjoittelu nousi esiin yhden osallistujan kohdalla harrastusten kautta ja lihaskuntoharjoittelu ei sisältynyt osallistujien liikkumistottumuksiin, johtuen kiinnostuksen puutteesta. Kestävyysliikunnan määrään vaikutti ympäristötekijät sekä aikataulun haasteet, jotka vähensivät liikunnan määrää, puolestaan työssä käyminen lisäsi kestävyysliikunnan määrää. Tutkimukseen osallistuneet pyrkivät liikkumaan ainakin kohtalaisella kuormitustasolla, mutta kuormitustason vaihtelu oli vähäistä.
Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä etenkin terveydenhuollonammattilaisille, jolloin ammattilaiset pystyvät painottamaan liikunnan eri osa-alueiden merkitystä tarkemmin asiakkaille. Tutkimus soveltuu myös muille terveydestään kiinnostuneille luomaan ymmärrystä kestävyysliikunnan sekä lihasvoima-, ja liikehallintaharjoittelun yhdistämisen tärkeydestä liikunnassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää laadullisen tutkimuksen avulla, millaiset tiedot työikäisillä sydänsairailla on nykyisistä liikuntasuosituksista ja miten tutkimukseen osallistuneet niitä itse noudattavat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada vastauksia, mistä osallistujat saavat tietoa liikuntasuosituksista ja miten osallistujien omat liikkumistottumukset täyttävät liikuntasuositukset määrän ja laadun osalta, sydämen sykettä kohottavassa liikunnassa sekä lihaskunto-, ja liikehallintaharjoittelussa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja tutkimusaineisto koostui kolmen haastateltavan vastauksista.
Opinnäytetyössä toteutetun haastatteluiden vastauksista ilmeni, että tietoa liikuntasuosituksista saatiin pääasiassa verkkosivujen kautta ja jonkin verran terveydenhuollonammattilaisilta. Tutkimusaineistosta nousi esiin, että osallistujien liikkumistottumukset täyttyvät kestävyysliikunnan osalta, liikehallintaharjoittelu nousi esiin yhden osallistujan kohdalla harrastusten kautta ja lihaskuntoharjoittelu ei sisältynyt osallistujien liikkumistottumuksiin, johtuen kiinnostuksen puutteesta. Kestävyysliikunnan määrään vaikutti ympäristötekijät sekä aikataulun haasteet, jotka vähensivät liikunnan määrää, puolestaan työssä käyminen lisäsi kestävyysliikunnan määrää. Tutkimukseen osallistuneet pyrkivät liikkumaan ainakin kohtalaisella kuormitustasolla, mutta kuormitustason vaihtelu oli vähäistä.
Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä etenkin terveydenhuollonammattilaisille, jolloin ammattilaiset pystyvät painottamaan liikunnan eri osa-alueiden merkitystä tarkemmin asiakkaille. Tutkimus soveltuu myös muille terveydestään kiinnostuneille luomaan ymmärrystä kestävyysliikunnan sekä lihasvoima-, ja liikehallintaharjoittelun yhdistämisen tärkeydestä liikunnassa.