Lihasvoimaharjoittelu purentaelimistön toimintahäiriössä
Ahola, Katariina; Shemeikka, Emilia (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437180
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikkoa kestävän lihasvoimaharjoittelun ja tavanomaisen fysioterapiahoidon tehokkuutta purentaelimistön toimintahäiriöön. Lisäksi tarkoituksena oli verrata edellä mainittujen hoitojen tehokkuutta purentaelimistön toimintahäiriöistä johtuvaan kipuun ja purentaelimistön lihasten voimantuottoon. Opinnäytetyö keskittyi purentaelimistön alueeseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Teropeutin kanssa.
Perusjoukkona toimi yhteistyökumppanin asiakaskunnasta valikoituneiden asiakkaiden ja Facebookin yksityisestä ”Purentalihakset rennoiksi- Tukea ja tsemppiä kireisiin purentalihaksiin”-ryhmästä. Opinnäytetyön perusjoukko rajattiin työikäisiin, joilla oli akuuttia tai subakuuttia TMD-oireilua tai kroonista oireilua, joka oli akutisoitunut viimeisen kuuden kuukauden aikana.Tutkimuksen tutkimusasetelma oli kokeellinen kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka suoritettiin pitkittäistutkimuksena. Tiedonkeruumenetelminä olivat TMD-oirekysely, kivun haitta-astekysely, kipukuva ja niskan koukistus- ja ojennussuuntaisen lihasvoiman mittaaminen modifioidulla lihasvoimatesteillä käyttämällä kalapuntaria. Perusjoukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin, joissa molemmissa oli kolme tutkittavaa. Interventio jakso kesti 8 viikkoa. Aineiston analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana oli p< 0.05
Lihasvoimaharjoittelulla tai tavanomaisella harjoittelulla ei ollut vaikutusta TMD-oireisiin eikä kipuun. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Lihasvoimaharjoitelulla ei ollut vaikutusta lihasvoiman kasvuun. Tavanomainen harjoittelu lisäsi lihasvoimaa ojennussuunnassa (p=0.031) ja koukistussuunnassa (p=0.045).
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää aiheen jatkotutkimuksissa. Tulokset myötäilevät aiempien tutkimuksien tuloksia purentaelimistön kivun hoidosta. Jatkotutkimusehdotuksena tutkijat ehdottavat tutkimuksen suorittamista suuremmalla otoskoolla. Otoskooksi yleisesti suositellaan vähintään 100 henkilöä, jotta tuloksia voitaisiin tarkastella kokonaistasolla.
Perusjoukkona toimi yhteistyökumppanin asiakaskunnasta valikoituneiden asiakkaiden ja Facebookin yksityisestä ”Purentalihakset rennoiksi- Tukea ja tsemppiä kireisiin purentalihaksiin”-ryhmästä. Opinnäytetyön perusjoukko rajattiin työikäisiin, joilla oli akuuttia tai subakuuttia TMD-oireilua tai kroonista oireilua, joka oli akutisoitunut viimeisen kuuden kuukauden aikana.Tutkimuksen tutkimusasetelma oli kokeellinen kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka suoritettiin pitkittäistutkimuksena. Tiedonkeruumenetelminä olivat TMD-oirekysely, kivun haitta-astekysely, kipukuva ja niskan koukistus- ja ojennussuuntaisen lihasvoiman mittaaminen modifioidulla lihasvoimatesteillä käyttämällä kalapuntaria. Perusjoukko jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin, joissa molemmissa oli kolme tutkittavaa. Interventio jakso kesti 8 viikkoa. Aineiston analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana oli p< 0.05
Lihasvoimaharjoittelulla tai tavanomaisella harjoittelulla ei ollut vaikutusta TMD-oireisiin eikä kipuun. Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Lihasvoimaharjoitelulla ei ollut vaikutusta lihasvoiman kasvuun. Tavanomainen harjoittelu lisäsi lihasvoimaa ojennussuunnassa (p=0.031) ja koukistussuunnassa (p=0.045).
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää aiheen jatkotutkimuksissa. Tulokset myötäilevät aiempien tutkimuksien tuloksia purentaelimistön kivun hoidosta. Jatkotutkimusehdotuksena tutkijat ehdottavat tutkimuksen suorittamista suuremmalla otoskoolla. Otoskooksi yleisesti suositellaan vähintään 100 henkilöä, jotta tuloksia voitaisiin tarkastella kokonaistasolla.