Osaamisen johtaminen ja organisaation vastuurakenteet

Abstract

Selvitystyö oli osa toimeksiantajaorganisaation laajempaa tutkimuskokonaisuutta. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa osaamisen johtamisen ja organisaation vastuurakenteiden teemoista. Tällä haluttiin saada lisää ymmärrystä tiimiesihenkilöiden arjesta ja osaamisen johtamisessa käytettävistä menetelmistä. Samalla selvitettiin, millaista tukea tiimiesihenkilöt työssään kaipaavat lisää. Asiakasymmärrys on isossa roolissa monessa kehitystyössä. Tällä on suora vaikutus osaamiseen, minkä vuoksi työssä oli tärkeää nostaa esiin myös asiakasymmärryksen näkökulma.

Organisaatiossa ei ole käytössä yhdenmukaista osaamistietojen keruutapaa. Tietoja kerätään eri menetelmiä käyttäen. Tämän vuoksi organisaatiossa ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaista osaamista sillä on käytettävissään tai kuinka tehokkaasti eri osaamisia hyödynnetään. Tulevaisuudessa osaamistietojen keruutapoja tullaan yhdenmukaistamaan. Näin eri osaamisia voidaan hyödyntää entistäkin tehokkaammin ja voidaan varmistua organisaation ajankohtaisesta osaamisesta ja sen kehityskohteista. Nämä johtivat tarpeeseen hankkia tietoa nykyisistä osaamistietojen keruumenetelmistä kehitystyön tueksi.

Organisaation vastuualueet ja rakenteet ovat muovautuneet ajansaatossa muutosten myötä. Tämä on johtanut siihen, että organisaation vastuurakenteet välittyvät henkilöstölle epäselvänä kokonaisuutena, joka puolestaan heijastuu mm. tiedonsaannin haasteisiin. Selvitystyössä on nostettu esiin myös organisaatiokulttuurin merkitystä. Sen vaikutus ulottuu vastuurakenteista osaamiseen saakka. Tämän kautta haastattelun teemat kytkeytyvät yhteen.

Tietoa kerättiin teemahaastatteluilla, organisaation eri yksiköiden esihenkilöitä haastattelemalla. Tämän avulla voitiin selvittää osaamisen johtamisen ja organisaation vastuurakenteiden nykytilannetta ja niiden kehitystarpeita. Työn tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman laaja ymmärrys edellä mainittujen teemojen nykytilanteesta. Toissijaisena tavoitteena oli kerätä kehitysaihioita jatkokehityksen tueksi.

Haastattelutuloksista voitiin havaita johdonmukaisia ja yhteneväisiä näkemyksiä tutkimuskohteiden kehittämiseksi. Tuloksista voitiin havaita paitsi teemojen sisäisiä, selkeitä kytköksiä, myös kytkökset kahden pääteeman välillä. Tutkimuksesta saatiin esiin selkeä kokonaiskuva aiheiden välisistä vaikutussuhteista, kehittämiskohteista ja jatkokehitystarpeista.