Vanhempien kokemukset kehitysviiveisen lapsen polikliinisestä tutkimusjaksosta
Heikkinen, Emma-Leena (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437168
Tiivistelmä
Lasten kehitysviivästymä ilmenee noin joka kymmenennellä lapsella. Oireet voivat olla joko fyysisiä tai psyykkisiä kehityksen viivästymiä. Yleisempiä syitä kehitysviivästymään ovat keskushermostojärjestelmän kypsymättömyys, lapsen tunne-elämään liittyvät tekijät, virikkeettömyys, fyysiset puutteet tai pitkäaikaissairaudet. Opinnäytetyössäni tarkastelen kehitysviiveistä lasta vauvasta kouluikäiseen, koska kehitysviivästymä todetaan yleensä ennen kouluikää. Parhaan kuntoutuksen kannalta kehitysviivästymän toteaminen olisi hyvä tehdä ennen viidettä ikävuotta.
Opinnäytetyön tarkoituksen oli kartoittaa vanhempien kokemuksia ja toiveita kehitysviiveisen lapsen polikliinisestä tutkimusjaksosta. Tavoitteena tällä opinnäytetyöllä oli tuottaa tietoa millä tavoin hoito-henkilökunta voisi kehittää tutkimusjaksoa asiakaslähtöisemmäksi vanhempien kokemusten pohjalta.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin syksyllä 2022. Opinnäytetyö pitää sisällään tiiviin viitekehyksen, joka pohjusti haastatteluissa käytyjä asioita. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla. Haastatteluihin osallistui kolme vanhempaa, joiden lapset olivat osallistuneet tutkimusjaksolle enemmän kuin yhden kerran. Aineiston analyysi perustuu sisällönanalyysiin, joka on analysoitu induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että vanhemmat kokivat kehitysviiveisen lapsen polikliinisen tutkimusjakson pääsääntöisesti positiivisena. Vuorovaikutus ja yhteydenpito henkilökuntaan koettiin olevan helppoa. Tutkimusjaksojen päivien lukumäärä koettiin sopivaksi, kun taas päivien sisältö koettiin tiiviinä. Tutkimuspäiviin kaivattiin selkeät tauotukset. Ruokailusta toivottiin tarkempaa tiedotusta sekä ruokailun järjestämistä poliklinikan puolelta. Vanhemmat kaipasit etukäteistietoa kutsukirjeen yhteydessä tutkimusjaksosta, jossa kerrottaisiin mitä tutkimusjaksolla tehdään kenenkin ammattilaisen toimesta
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esitietomateriaalin kokoaminen vanhemmille jaettavaksi kutsukirjeen mukana luettavaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksen oli kartoittaa vanhempien kokemuksia ja toiveita kehitysviiveisen lapsen polikliinisestä tutkimusjaksosta. Tavoitteena tällä opinnäytetyöllä oli tuottaa tietoa millä tavoin hoito-henkilökunta voisi kehittää tutkimusjaksoa asiakaslähtöisemmäksi vanhempien kokemusten pohjalta.
Opinnäytetyön toteutuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin syksyllä 2022. Opinnäytetyö pitää sisällään tiiviin viitekehyksen, joka pohjusti haastatteluissa käytyjä asioita. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla. Haastatteluihin osallistui kolme vanhempaa, joiden lapset olivat osallistuneet tutkimusjaksolle enemmän kuin yhden kerran. Aineiston analyysi perustuu sisällönanalyysiin, joka on analysoitu induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että vanhemmat kokivat kehitysviiveisen lapsen polikliinisen tutkimusjakson pääsääntöisesti positiivisena. Vuorovaikutus ja yhteydenpito henkilökuntaan koettiin olevan helppoa. Tutkimusjaksojen päivien lukumäärä koettiin sopivaksi, kun taas päivien sisältö koettiin tiiviinä. Tutkimuspäiviin kaivattiin selkeät tauotukset. Ruokailusta toivottiin tarkempaa tiedotusta sekä ruokailun järjestämistä poliklinikan puolelta. Vanhemmat kaipasit etukäteistietoa kutsukirjeen yhteydessä tutkimusjaksosta, jossa kerrottaisiin mitä tutkimusjaksolla tehdään kenenkin ammattilaisen toimesta
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esitietomateriaalin kokoaminen vanhemmille jaettavaksi kutsukirjeen mukana luettavaksi.