Sisäinen viestintä ja perehdyttäminen
Finnilä, Miina (2023)
Finnilä, Miina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537707
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona TETRA Chemicals Europe Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perehdyttämisen nykytilaa kohdeyrityksessä. Tavoitteena oli löytää kehittämisehdotuksia perehdytysprosessin parantamiseksi. Lisäksi selvitettiin, mitä materiaalia perehdytyspaketin pitäisi sisältää, jotta se tukisi uuden työntekijän perehdytystä.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli sisäistä viestintää sekä sisäisen viestinnän tehtäviä. Tarkemmin syvennyttiin kiinnittämiseen eli työntekijän perehdyttämiseen niin työhön kuin työyhteisöön. Teoriaosuuden tehtävänä oli luoda pohjaa opinnäytetyön tutkimusosuudelle.
Opinnäytetyön tutkimusosuus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla perehdytysvastuussa olevia esihenkilöitä. Haastatteluiden myötä saatiin realistinen kuva perehdyttämisen nykytilanteesta yrityksessä.
Tutkimustuloksien perusteella perehdyttäminen työhön oli hoidettu pääsääntöisesti hyvin. Perehdyttäminen yleisiin asioihin ei ollut suunnitelmallista tai hallittua. Perehdyttämisen tueksi käytettävää materiaalia oli jo olemassa, mutta materiaali oli osin vanhentunutta.
Vastuiden selkiyttäminen, suunnitelmallisuus sekä ajantasaiset materiaalit nousivat kehittämiskohteiksi. Näitä asioita kehittämällä perehdyttämisprosessia voidaan parantaa merkittävästi.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli sisäistä viestintää sekä sisäisen viestinnän tehtäviä. Tarkemmin syvennyttiin kiinnittämiseen eli työntekijän perehdyttämiseen niin työhön kuin työyhteisöön. Teoriaosuuden tehtävänä oli luoda pohjaa opinnäytetyön tutkimusosuudelle.
Opinnäytetyön tutkimusosuus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla perehdytysvastuussa olevia esihenkilöitä. Haastatteluiden myötä saatiin realistinen kuva perehdyttämisen nykytilanteesta yrityksessä.
Tutkimustuloksien perusteella perehdyttäminen työhön oli hoidettu pääsääntöisesti hyvin. Perehdyttäminen yleisiin asioihin ei ollut suunnitelmallista tai hallittua. Perehdyttämisen tueksi käytettävää materiaalia oli jo olemassa, mutta materiaali oli osin vanhentunutta.
Vastuiden selkiyttäminen, suunnitelmallisuus sekä ajantasaiset materiaalit nousivat kehittämiskohteiksi. Näitä asioita kehittämällä perehdyttämisprosessia voidaan parantaa merkittävästi.