Monitoimijuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa - näkökulmia kokemusasiantuntijuuteen
Niemi, Joona; Virta, Sakari (2023)
Niemi, Joona
Virta, Sakari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121637880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121637880
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja tuottaa tietoa kokemusasiantuntijuudesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja työntekijöiden näkökulmista. Opinnäytetyössä tutkittiin kokemusasiantuntijatoiminnalle annettavia erilaisia merkityksiä sekä selvitettiin kokemusasiantuntijatoimintaa mahdollistavia tai sitä haastavia osa-alueita osana monitoimijaista päihde- ja mielenterveyspalvelujen yksikköä. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehittämisen kohteita moninäkökulmaisen aineiston pohjalta ja tuottaa tietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kokemusasiantuntijuuden ja monitoimijuuden käsitteistä, joiden sisällöt ja merkitykset ovat suomalaisessa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa vakiintumattomia. Työn keskiössä ovat koulutukseen perustuva kokemusasiantuntijatoiminta sekä monitoimijainen yhteistyö, jossa osallisina ovat asiakkaat, kokemusasiantuntijat sekä työntekijät.
Laadullisen tutkimuksen perinteeseen soveltuen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa haastattelujen rungoissa oli otettu huomioon haastateltavien ryhmien erityispiirteet. Aineisto koostui asiakkaille, kokemusasiantuntijoille sekä työntekijöille suunnatuista teemahaastatteluista. Aineistonanalyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkasteltiin opinnäytetyössä yksilö-, yhteisö- ja palvelutasoilla. Tutkimustulosten mukaan yksilötasolla merkityksellisenä näyttäytyi toivon luominen ja vahvistaminen. Työyhteisössä kokemusasiantuntijuuden koettiin täydentävän ammatillista osaamista, tuoden siihen kokemuksellisen näkökulman. Kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys palvelujen tasolla nähtiin yhdistävänä asiakkaiden ja palvelujen välillä sekä muita palveluja täydentävänä toimintana. Eri toimijoiden yhteiset kokemukset yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta sekä luottamuksen rakentumisesta mahdollistivat monitoimijaisen yhteistyön toteutumisen.
Opinnäytetyön aineistoon perustuen kehittämisehdotuksina esitettiin kokemusasiantuntijoiden ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen yksiköiden välisen yhteiskehittämisen lisäämistä sekä kokemusasiantuntijapalvelun saavutettavuuden vahvistamista. Myös monipuolisen kokemusosaamisen hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijoiden yksikkökohtaisten työnkuvien selkeyttäminen koettiin tarpeellisena. Tutkimuksen perusteella kiinnittämällä huomiota kokemusasiantuntijatoiminnan järjestämisen tapoihin, pystyttiin tukemaan monitoimijaisen yhteistyön onnistumista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kokemusasiantuntijuuden ja monitoimijuuden käsitteistä, joiden sisällöt ja merkitykset ovat suomalaisessa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa vakiintumattomia. Työn keskiössä ovat koulutukseen perustuva kokemusasiantuntijatoiminta sekä monitoimijainen yhteistyö, jossa osallisina ovat asiakkaat, kokemusasiantuntijat sekä työntekijät.
Laadullisen tutkimuksen perinteeseen soveltuen opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa haastattelujen rungoissa oli otettu huomioon haastateltavien ryhmien erityispiirteet. Aineisto koostui asiakkaille, kokemusasiantuntijoille sekä työntekijöille suunnatuista teemahaastatteluista. Aineistonanalyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Kokemusasiantuntijuuden merkityksiä tarkasteltiin opinnäytetyössä yksilö-, yhteisö- ja palvelutasoilla. Tutkimustulosten mukaan yksilötasolla merkityksellisenä näyttäytyi toivon luominen ja vahvistaminen. Työyhteisössä kokemusasiantuntijuuden koettiin täydentävän ammatillista osaamista, tuoden siihen kokemuksellisen näkökulman. Kokemusasiantuntijatoiminnan merkitys palvelujen tasolla nähtiin yhdistävänä asiakkaiden ja palvelujen välillä sekä muita palveluja täydentävänä toimintana. Eri toimijoiden yhteiset kokemukset yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta sekä luottamuksen rakentumisesta mahdollistivat monitoimijaisen yhteistyön toteutumisen.
Opinnäytetyön aineistoon perustuen kehittämisehdotuksina esitettiin kokemusasiantuntijoiden ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen yksiköiden välisen yhteiskehittämisen lisäämistä sekä kokemusasiantuntijapalvelun saavutettavuuden vahvistamista. Myös monipuolisen kokemusosaamisen hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijoiden yksikkökohtaisten työnkuvien selkeyttäminen koettiin tarpeellisena. Tutkimuksen perusteella kiinnittämällä huomiota kokemusasiantuntijatoiminnan järjestämisen tapoihin, pystyttiin tukemaan monitoimijaisen yhteistyön onnistumista.