Asiakasnäkökulma kolmannen sektorin tuottamaan palveluun kuntouttavassa työtoiminnassa.
Huotari, Kati (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838148
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty Suomessa vuodesta 2001 työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna. Tutkimuksissa on nähty heikkouksia kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisessa väärin perustein sekä heikoista siirtymistä työtoiminnasta työmarkkinoille tai koulutukseen. Uudistuksilla pyritään reagoimaan tilanteeseen. Rakenteellisena uudistuksena kuntouttava työtoiminta siirtyi 1.1.2023 alkaen hyvinvointipalvelujen alle. Uudistukset haastavat myös palveluntuottajia, joiden on välttämätöntä kehittää omia palvelujaan vastaamaan omalta osaltaan asiakkaidensa tarpeita. Paremman palvelun tuottaminen edellyttää asiakkaiden parempaa ymmärrystä sekä asiakkaiden vahvempaa mukaan ottamista toiminnan kehittämisen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kolmannen sektorin palveluntuottajan toimeksiantona. Tavoitteena oli nostaa asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kuntouttavasta työtoiminnasta teoriapohjaisten teemojen avulla toimijuuden ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa korostui, että asiakkaat kokivat merkityksellisenä oikeanlaisiin työympäristöihin ohjautumisen ja hyväksynnän tunteen kokemisen työyhteisössä. Osaamisen jakaminen ja vahvistuminen sekä yhteisöllisyyden tunteen rakentuminen nousivat aineistosta myös merkityksellisinä tekijöinä. Myönteiset ohjautumiset kuntouttavaan työtoimintaan olivat luomassa positiivista pohjavirettä työtoiminnan jaksolle. Tulevaisuuteen suuntaava puhe jäi aineistossa ohueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaiden kokemukset kuntouttavasta työtoiminnasta kolmannen sektorin toimijan palvelussa olivat myönteisiä. Asiakkaat olivat halukkaita jakamaan omia kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. Näiden pohjalta oli mahdollista nostaa useita kohtia, joita niiden merkityksellisyytensä vuoksi on aiheellista ottaa enemmän huomioon ja kehittää. Asiakkaiden mukaan ottamisen keinoja itsessään tulisi syventää ja luoda niille toimivia käytänteitä. Asiakaskokemustietoa tullaan käyttämään myös arvotyöskentelyn pohjana työyhteisössä keväällä 2024.
Avainsanat (asiasanat) kuntouttava työtoiminta, eriarvoisuus, toimijuus, osallisuus
Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty Suomessa vuodesta 2001 työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna. Tutkimuksissa on nähty heikkouksia kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisessa väärin perustein sekä heikoista siirtymistä työtoiminnasta työmarkkinoille tai koulutukseen. Uudistuksilla pyritään reagoimaan tilanteeseen. Rakenteellisena uudistuksena kuntouttava työtoiminta siirtyi 1.1.2023 alkaen hyvinvointipalvelujen alle. Uudistukset haastavat myös palveluntuottajia, joiden on välttämätöntä kehittää omia palvelujaan vastaamaan omalta osaltaan asiakkaidensa tarpeita. Paremman palvelun tuottaminen edellyttää asiakkaiden parempaa ymmärrystä sekä asiakkaiden vahvempaa mukaan ottamista toiminnan kehittämisen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kolmannen sektorin palveluntuottajan toimeksiantona. Tavoitteena oli nostaa asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kuntouttavasta työtoiminnasta teoriapohjaisten teemojen avulla toimijuuden ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa korostui, että asiakkaat kokivat merkityksellisenä oikeanlaisiin työympäristöihin ohjautumisen ja hyväksynnän tunteen kokemisen työyhteisössä. Osaamisen jakaminen ja vahvistuminen sekä yhteisöllisyyden tunteen rakentuminen nousivat aineistosta myös merkityksellisinä tekijöinä. Myönteiset ohjautumiset kuntouttavaan työtoimintaan olivat luomassa positiivista pohjavirettä työtoiminnan jaksolle. Tulevaisuuteen suuntaava puhe jäi aineistossa ohueksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaiden kokemukset kuntouttavasta työtoiminnasta kolmannen sektorin toimijan palvelussa olivat myönteisiä. Asiakkaat olivat halukkaita jakamaan omia kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. Näiden pohjalta oli mahdollista nostaa useita kohtia, joita niiden merkityksellisyytensä vuoksi on aiheellista ottaa enemmän huomioon ja kehittää. Asiakkaiden mukaan ottamisen keinoja itsessään tulisi syventää ja luoda niille toimivia käytänteitä. Asiakaskokemustietoa tullaan käyttämään myös arvotyöskentelyn pohjana työyhteisössä keväällä 2024.
Avainsanat (asiasanat) kuntouttava työtoiminta, eriarvoisuus, toimijuus, osallisuus