Pelastussuunnitelman laatiminen Suomen Rautatiemuseolle
Salminen, Niko-Pekka; Ruohonen, Elias (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838291
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uusi pelastussuunnitelma Suomen Rautatiemuseolle. Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen vastuumuseo, joka sijaitsee Hyvinkäällä. Pelastussuunnitelma on dokumentti, jossa kuvataan kuinka tunnistettuihin riskeihin ja vaaroihin on varauduttu. Tarkoituksena oli luoda pelastussuunnitelma, joka sisältää kaikki oleellisimmat turvallisuusasiat Suomen Rautatiemuseosta ja sen henkilökunnasta, jotta Suomen Rautatiemuseo voi varautua tunnistettuihin riskeihin.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu lainsäädäntöön, sillä pelastussuunnitelma on laissa säädelty dokumentti. Pelastuslaki (379/2011) määrittelee minimivaatimukset pelastussuunnitelman sisällöstä, kun taas Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) määrittelee kohteet, joihin pelastussuunnitelma tulee laatia. Valtioneuvoston asetus myös vaatii, että pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Opinnäytetyössä käytetty riskienhallinnan teoria perustuu SFS-ISO 31000:2018-standardin mukaiseen riskienhallintaprosessiin ja ohjeistuksiin.
Kehittämistyön tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin potentiaalisten ongelmien analyysiä (POA). Potentiaalisten ongelmien analyysin tukena käytettiin havainnointia riskien tunnistamiseen sekä tiedonkeräämiseen. Riskien tunnistamisen jälkeen riskit analysoitiin sekä arvioitiin käyttäen POA:a, jotta pelastussuunnitelma pystyttiin laatimaan tunnistettujen riskien pohjalta.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset olivat kiinteistön tunnistetut riskit ja niiden pohjalta museolle laaditut pelastussuunnitelma sekä kiinteistön kunnossapitosuunnitelma. Tuloksia voidaan pitää onnistuneena, sillä Suomen Rautatiemuseo sai käyttöönsä päivitetyn lain vaatiman pelastussuunnitelman. Suomen Rautatiemuseo pystyy käyttämään pelastussuunnitelmaa turvallisuusasioiden perehdyttämiseen ja varautumaan tunnistettuihin riskeihin. Kehittämisehdotuksina suosittelemme jatkamaan pelastussuunnitelman jalostamista uudistamalla museon turvallisuusohjeistuksia ja järjestämään henkilökunnalle turvallisuuskoulutuksia.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu lainsäädäntöön, sillä pelastussuunnitelma on laissa säädelty dokumentti. Pelastuslaki (379/2011) määrittelee minimivaatimukset pelastussuunnitelman sisällöstä, kun taas Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) määrittelee kohteet, joihin pelastussuunnitelma tulee laatia. Valtioneuvoston asetus myös vaatii, että pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Opinnäytetyössä käytetty riskienhallinnan teoria perustuu SFS-ISO 31000:2018-standardin mukaiseen riskienhallintaprosessiin ja ohjeistuksiin.
Kehittämistyön tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin potentiaalisten ongelmien analyysiä (POA). Potentiaalisten ongelmien analyysin tukena käytettiin havainnointia riskien tunnistamiseen sekä tiedonkeräämiseen. Riskien tunnistamisen jälkeen riskit analysoitiin sekä arvioitiin käyttäen POA:a, jotta pelastussuunnitelma pystyttiin laatimaan tunnistettujen riskien pohjalta.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset olivat kiinteistön tunnistetut riskit ja niiden pohjalta museolle laaditut pelastussuunnitelma sekä kiinteistön kunnossapitosuunnitelma. Tuloksia voidaan pitää onnistuneena, sillä Suomen Rautatiemuseo sai käyttöönsä päivitetyn lain vaatiman pelastussuunnitelman. Suomen Rautatiemuseo pystyy käyttämään pelastussuunnitelmaa turvallisuusasioiden perehdyttämiseen ja varautumaan tunnistettuihin riskeihin. Kehittämisehdotuksina suosittelemme jatkamaan pelastussuunnitelman jalostamista uudistamalla museon turvallisuusohjeistuksia ja järjestämään henkilökunnalle turvallisuuskoulutuksia.