Asahin vaikutus kehotietoisuuteen ja tasapainoon neurologisella kuntoutujalla : kahdeksan viikon harjoitusinterventio

Abstract

Asahi on neljän suomalaisen vuonna 2005 kehittämä terveysliikuntamuoto, joka sai alkunsa yhdistettäessä länsimaista lääketiedettä ja itämaisia kamppailulajeja. Asahin tavoitteena on järjestelmällinen ja monipuolinen koko kehomielen harjoittaminen pehmeällä ja monipuolisella meditatiivisella liikkeellä. Asahia voidaan pitää yhtenä niin kutsutuista ”bodymind” -lajeista, joissa ajatuksena on, että keho ja mieli eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kahdeksan viikon mittaisen Asahi-terveysliikuntaharjoitusintervention vaikutusta neurologisen kuntoutujan tasapainoon sekä subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyökumppanimme toimeksiantona, joka voi hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan palvelutarjontaansa sekä asiakkaidensa kuntoutusta. Yhteistyökumppanimme ohjasi tutkimukseen osallistuneelle ryhmälle (n=4) kerran viikossa, kahdeksan viikon ajan, Asahi-ryhmäliikuntatuokion. Lisäksi ryhmäläiset saivat Asahi harjoitusohjeet kotiharjoittelua varten.

Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat Asahin perusteet, kehotietoisuuden käsite, tasapaino ja sen staattiset sekä dynaamiset ominaisuudet, neurologisen kuntoutuksen erityispiirteet sekä tässä tutkimuksessa käytettyjen mittarien sisältö ja niiden käyttö. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena. Mittausmenetelminä käytettiin Bergin tasapainotestiä, Timed Up and go -testiä ja MAIA-2-Kehotietoisuus-mittaria. Mittaukset suoritettiin kaksi kertaa: ennen harjoitusinterventiojakson alkua ja harjoitusinterventiojakson loputtua. Kaikilta neljältä tutkimukseen osallistuneelta saatiin sekä alku- että loppumittausten tulokset.

Tutkimuksen tulosten perusteella Asahin harjoittamisella voidaan vaikuttaa neurologisen kuntoutujan subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Tasapainoon harjoitusinterventiolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta. Ryhmän pienen koon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Jotta saataisiin parempaa informaatiota harjoittelun vaikutuksesta, tulisi osallistujamäärän olla suurempi ja mukana olisi hyvä olla kontrolliryhmä.

Asahi is a health enhancing form of exercise, developed by four Finns in 2005. It originated by combining western medicine and oriental martial arts. Asahi´s objective is to exercise the whole body and mind systematically and comprehensively with smooth and versatile meditative movement. Asahi can be considered as one of the so called “body-mind” exercises, which are based on the idea that the body and mind are not separate entities but are in constant interaction with each other.

The objective of the thesis was to examine the effect of an eight-week Asahi-intervention on the balance of rehabilitation participants with neurological disorders and their subjective experience of body awareness. This thesis was carried out as an assignment from our partner, who can utilize the results of the study when planning their services and rehabilitation of their clients. The rehabilitation participants (n=4) took part in Asahi group training once a week for eight weeks. In addition, participants received the Asahi training program for home training. The theoretical framework of the thesis consists of the basics of Asahi, the concept of body awareness, balance and its static and dynamic features, the special features of neurological rehabilitation as well as the content and implementation of the measures and tests used.

This thesis was carried out as a quantitative case study. The methods of measurement used, were the Berg Balance Scale, Timed Up and Go-test, and MAIA-2-Body Awareness-scale. Measurements were carried out twice: before and after the eight-week training intervention. Results from both initial and final measurements were obtained from all four participants in the study.

According to the study, practising Asahi can affect the subjective experience of body awareness of a person with neurological disorder. However, the exercise intervention was found to have no significant effect on balance. It is important to note that the study had small size, which is why, the results cannot be generalized. To obtain more accurate information about the effects of training, a larger number of participants should be included, and it would be beneficial to include a control group.