Asahin vaikutus kehotietoisuuteen ja tasapainoon neurologisella kuntoutujalla : kahdeksan viikon harjoitusinterventio
Iso-Herttua, Laura; Järvi, Ripsa; Koivisto, Janne (2023)
Iso-Herttua, Laura
Järvi, Ripsa
Koivisto, Janne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838293
Tiivistelmä
Asahi on neljän suomalaisen vuonna 2005 kehittämä terveysliikuntamuoto, joka sai alkunsa yhdistettäessä länsimaista lääketiedettä ja itämaisia kamppailulajeja. Asahin tavoitteena on järjestelmällinen ja monipuolinen koko kehomielen harjoittaminen pehmeällä ja monipuolisella meditatiivisella liikkeellä. Asahia voidaan pitää yhtenä niin kutsutuista ”bodymind” -lajeista, joissa ajatuksena on, että keho ja mieli eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kahdeksan viikon mittaisen Asahi-terveysliikuntaharjoitusintervention vaikutusta neurologisen kuntoutujan tasapainoon sekä subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyökumppanimme toimeksiantona, joka voi hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan palvelutarjontaansa sekä asiakkaidensa kuntoutusta. Yhteistyökumppanimme ohjasi tutkimukseen osallistuneelle ryhmälle (n=4) kerran viikossa, kahdeksan viikon ajan, Asahi-ryhmäliikuntatuokion. Lisäksi ryhmäläiset saivat Asahi harjoitusohjeet kotiharjoittelua varten.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat Asahin perusteet, kehotietoisuuden käsite, tasapaino ja sen staattiset sekä dynaamiset ominaisuudet, neurologisen kuntoutuksen erityispiirteet sekä tässä tutkimuksessa käytettyjen mittarien sisältö ja niiden käyttö. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena. Mittausmenetelminä käytettiin Bergin tasapainotestiä, Timed Up and go -testiä ja MAIA-2-Kehotietoisuus-mittaria. Mittaukset suoritettiin kaksi kertaa: ennen harjoitusinterventiojakson alkua ja harjoitusinterventiojakson loputtua. Kaikilta neljältä tutkimukseen osallistuneelta saatiin sekä alku- että loppumittausten tulokset.
Tutkimuksen tulosten perusteella Asahin harjoittamisella voidaan vaikuttaa neurologisen kuntoutujan subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Tasapainoon harjoitusinterventiolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta. Ryhmän pienen koon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Jotta saataisiin parempaa informaatiota harjoittelun vaikutuksesta, tulisi osallistujamäärän olla suurempi ja mukana olisi hyvä olla kontrolliryhmä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kahdeksan viikon mittaisen Asahi-terveysliikuntaharjoitusintervention vaikutusta neurologisen kuntoutujan tasapainoon sekä subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyökumppanimme toimeksiantona, joka voi hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan palvelutarjontaansa sekä asiakkaidensa kuntoutusta. Yhteistyökumppanimme ohjasi tutkimukseen osallistuneelle ryhmälle (n=4) kerran viikossa, kahdeksan viikon ajan, Asahi-ryhmäliikuntatuokion. Lisäksi ryhmäläiset saivat Asahi harjoitusohjeet kotiharjoittelua varten.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat Asahin perusteet, kehotietoisuuden käsite, tasapaino ja sen staattiset sekä dynaamiset ominaisuudet, neurologisen kuntoutuksen erityispiirteet sekä tässä tutkimuksessa käytettyjen mittarien sisältö ja niiden käyttö. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tapaustutkimuksena. Mittausmenetelminä käytettiin Bergin tasapainotestiä, Timed Up and go -testiä ja MAIA-2-Kehotietoisuus-mittaria. Mittaukset suoritettiin kaksi kertaa: ennen harjoitusinterventiojakson alkua ja harjoitusinterventiojakson loputtua. Kaikilta neljältä tutkimukseen osallistuneelta saatiin sekä alku- että loppumittausten tulokset.
Tutkimuksen tulosten perusteella Asahin harjoittamisella voidaan vaikuttaa neurologisen kuntoutujan subjektiiviseen kokemukseen omasta kehotietoisuudestaan. Tasapainoon harjoitusinterventiolla ei todettu olevan merkittävää vaikutusta. Ryhmän pienen koon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Jotta saataisiin parempaa informaatiota harjoittelun vaikutuksesta, tulisi osallistujamäärän olla suurempi ja mukana olisi hyvä olla kontrolliryhmä.