Rautatietunneleiden turvallisuuskatselmukset
Maaranta, Roope (2023)
Maaranta, Roope
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938422
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Väylävirasto, ja tavoitteena oli selvittää mitä asioita tulisi olla rautatietunneleiden turvallisuuskatselmustyökalussa. Työllä haluttiin kehittää rautatietunneleiden turvallisuuskatselmusten suorittamiseen soveltuvia toimintatapoja ja työkaluja, kuten tehtävälistan ja arviointiasteikon hyödyntämistä katselmuksen tukena. Työn taustalla oli Väylävirastossa havaittu tarve rautatietunneleiden turvallisuuskatselmusten yhtenäistämiselle.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tietoperustana käytettiin pitkälti Euroopan Unionin asetusta N:o 1303/2014 ja Väyläviraston ratateknisiä ohjeita. Näiden pohjalta perehdyttiin rautatietunneleihin toimintaympäristönä ja niiden vaateisiin. Tietoperustana käytetyt asetukset ja ohjeet antoivat suuntaviivat katselmustyökalun vaatimuksille.
Työn päämenetelminä käytettiin avointa teemahaastattelua ja havainnointia. Haastatteluja toteutettiin neljälle Väyläviraston tunneleiden parissa työskentelevälle asiantuntijalle sekä kolmelle muulle rautatietunneleiden ja turvallisuuden parissa työskentelevälle asiantuntijalle eri yrityksistä. Havainnointia suoritettiin kymmenellä rautatietunneliturvallisuuskatselmuksella syksyn 2023 aikana. Haastattelujen ja havainnointien tulokset analysointiin teemoittelun avulla.
Työn keskeisimpänä tuloksena haastatteluissa ja havainnoinnissa selvisi tarve strukturoidulle katselmustyökalulle, jota katselmuksen suorittaja voi käyttää apuvälineenä työssään. Tulosten perusteella työkalu olisi suotavaa kehittää käytettäväksi sekä paperisena että digitaalisena versiona. Keskeisimmiksi tarkastelun kohteiksi nousivat tunneleiden poistumis- ja pelastusteihin liittyvät seikat, kuten kunto, opastus ja valaistus. Näiden lisäksi tarkastelua vaativat esimerkiksi tunnelin kalliotekniset rakenteet, kallioleikkaukset, vesivuodot ja kuivatukset. Havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta tunnistettiin tarve kehittää selkeämpää arviointiasteikkoa katselmuksella havainnoitaville asioille.
Menetelmillä saatujen tulosten pohjalta voidaan kehittää Väyläviraston ja sen sidosryhmien tarpeisiin sopiva rautatietunneleiden turvallisuuskatselmustyökalu. Katselmustyökalulla voidaan yhtenäistää katselmusten rakennetta ja tukea katselmuksen suorittajan työtä. Lisäksi voidaan kehittää tilannekuvaa rautatietunneleiden turvallisuudesta.
Kehittämistyössä saatujen tulosten pohjalta tulisi seuraavaksi kehittää katselmustyökalu ja testata sitä katselmusten suorittajien käytössä. Testauksesta saatujen palautteiden pohjalta katselmustyökalua voidaan jatkokehittää haluttuun suuntaan. Seuraavassa vaiheessa voitaisiin selvittää, miten tunneleiden turvallisuudelle voitaisiin luoda kuntoluokitus, jossa voidaan muun muassa huomioida tunnelin ikä ja kyseisen aikakauden vaatimukset.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tietoperustana käytettiin pitkälti Euroopan Unionin asetusta N:o 1303/2014 ja Väyläviraston ratateknisiä ohjeita. Näiden pohjalta perehdyttiin rautatietunneleihin toimintaympäristönä ja niiden vaateisiin. Tietoperustana käytetyt asetukset ja ohjeet antoivat suuntaviivat katselmustyökalun vaatimuksille.
Työn päämenetelminä käytettiin avointa teemahaastattelua ja havainnointia. Haastatteluja toteutettiin neljälle Väyläviraston tunneleiden parissa työskentelevälle asiantuntijalle sekä kolmelle muulle rautatietunneleiden ja turvallisuuden parissa työskentelevälle asiantuntijalle eri yrityksistä. Havainnointia suoritettiin kymmenellä rautatietunneliturvallisuuskatselmuksella syksyn 2023 aikana. Haastattelujen ja havainnointien tulokset analysointiin teemoittelun avulla.
Työn keskeisimpänä tuloksena haastatteluissa ja havainnoinnissa selvisi tarve strukturoidulle katselmustyökalulle, jota katselmuksen suorittaja voi käyttää apuvälineenä työssään. Tulosten perusteella työkalu olisi suotavaa kehittää käytettäväksi sekä paperisena että digitaalisena versiona. Keskeisimmiksi tarkastelun kohteiksi nousivat tunneleiden poistumis- ja pelastusteihin liittyvät seikat, kuten kunto, opastus ja valaistus. Näiden lisäksi tarkastelua vaativat esimerkiksi tunnelin kalliotekniset rakenteet, kallioleikkaukset, vesivuodot ja kuivatukset. Havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta tunnistettiin tarve kehittää selkeämpää arviointiasteikkoa katselmuksella havainnoitaville asioille.
Menetelmillä saatujen tulosten pohjalta voidaan kehittää Väyläviraston ja sen sidosryhmien tarpeisiin sopiva rautatietunneleiden turvallisuuskatselmustyökalu. Katselmustyökalulla voidaan yhtenäistää katselmusten rakennetta ja tukea katselmuksen suorittajan työtä. Lisäksi voidaan kehittää tilannekuvaa rautatietunneleiden turvallisuudesta.
Kehittämistyössä saatujen tulosten pohjalta tulisi seuraavaksi kehittää katselmustyökalu ja testata sitä katselmusten suorittajien käytössä. Testauksesta saatujen palautteiden pohjalta katselmustyökalua voidaan jatkokehittää haluttuun suuntaan. Seuraavassa vaiheessa voitaisiin selvittää, miten tunneleiden turvallisuudelle voitaisiin luoda kuntoluokitus, jossa voidaan muun muassa huomioida tunnelin ikä ja kyseisen aikakauden vaatimukset.