UV/Vis-määritysmenetelmän häiriötekijöiden etsiminen eri luonnonvesimatriiseista : UV/Vis- ja ICP-tekniikoilla saatujen tulosten vertailu ja tilastollinen käsittely
Mansikkasalo, Anu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038612
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen mahdollisia UV/Vis-spektrofotometriin vaikuttavia häiriötekijöitä. Työn taustalla oli havainto UV/Vis-spektrofotometrisen menetelmän antamista fosfaattifosforipitoisuuksista, jotka lähestyivät tai ylittivät kokonaisfosforipitoisuuksia.
Opinnäytetyössä oli mukana yli 6500 näytettä, jotka oli analysoitu vuosina 2020–2022. Työssä selvitettiin, onko UV/Vis-spektrofotometri- ja ICP-MS-/ICP-OES-menetelmillä määritettyjen kokonaisfosforitulosten poikkeavaisuuksilla ja korkeilla alumiini-, arseeni-, kromi-, kupari-, pii-, rauta- ja rikkipitoisuuksilla lineaarista korrelaatiota. Työssä selvitettiin myös hapenkyllästysasteen merkitystä menetelmien väliseen poikkeamaan. Työssä ei havaittu tällä menetelmällä edellä mainittujen alkuaineiden tai hapenkyllästysasteen ja menetelmien välisten poikkeavaisuuksien välillä lineaarista korrelaatiota.
Opinnäytetyössä tutkittiin myös näytteitä, joissa fosfaattifosforipitoisuus oli lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Työssä etsittiin yhteistä tekijää, joka aiheuttaa sen, että fosfaattifosfori- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat lähellä toisiaan. Työssä havaittiin, että erityisesti raudan rajaaminen korkeammalle lisää tapauksia, joissa fosfaattifosforipitoisuus on lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Murtovesinäytteissä myös korkeampi saliniteettipitoisuus lisää tapauksia, joissa fosfaattifosforipitoisuus on lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Matalalla hapenkyllästysasteella huomattiin myös olevan vaikutusta siihen, että fosfaattifosfori- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat lähellä toisiaan.
Opinnäytetyössä oli mukana yli 6500 näytettä, jotka oli analysoitu vuosina 2020–2022. Työssä selvitettiin, onko UV/Vis-spektrofotometri- ja ICP-MS-/ICP-OES-menetelmillä määritettyjen kokonaisfosforitulosten poikkeavaisuuksilla ja korkeilla alumiini-, arseeni-, kromi-, kupari-, pii-, rauta- ja rikkipitoisuuksilla lineaarista korrelaatiota. Työssä selvitettiin myös hapenkyllästysasteen merkitystä menetelmien väliseen poikkeamaan. Työssä ei havaittu tällä menetelmällä edellä mainittujen alkuaineiden tai hapenkyllästysasteen ja menetelmien välisten poikkeavaisuuksien välillä lineaarista korrelaatiota.
Opinnäytetyössä tutkittiin myös näytteitä, joissa fosfaattifosforipitoisuus oli lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Työssä etsittiin yhteistä tekijää, joka aiheuttaa sen, että fosfaattifosfori- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat lähellä toisiaan. Työssä havaittiin, että erityisesti raudan rajaaminen korkeammalle lisää tapauksia, joissa fosfaattifosforipitoisuus on lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Murtovesinäytteissä myös korkeampi saliniteettipitoisuus lisää tapauksia, joissa fosfaattifosforipitoisuus on lähellä tai yli kokonaisfosforipitoisuuden. Matalalla hapenkyllästysasteella huomattiin myös olevan vaikutusta siihen, että fosfaattifosfori- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat lähellä toisiaan.