Sisäinen työnantajamielikuva ja sosiaalisen päätöksenteon ilmiöt

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sisäistä työnantajamielikuvaa sosiaalisten päätöksenteon ilmiöiden kautta. Kehittämistavoitteena oli selvittää mistä tekijöistä kohdeorganisaation sisäinen työnantajamielikuva tarkalleen ottaen rakentuu. Konkreettiseksi mittariksi valikoitui organisaatiolla jo aiemmin kyselytutkimuksissa käytössä ollut suositteluprosentti (eNPS).

Tietoperusta rakentui sisäisen työnantajamielikuvaan ympärille, pitäen sisällään työntekijäkokemuksen ja työtyytyväisyyden teemat, sekä esimerkiksi veto- ja pitovoimaan liittyvät tekijät. Koko työn ensisijaisena tulokulmana oli sosiaalisen päätöksenteon ilmiöt - tietoperustassa käsiteltiin ensin päätöksenteon ilmiöitä yleisesti, minkä jälkeen pureuduttiin sosiaalisen päätöksenteon ilmiöihin: laumakäyttäytymiseen, luottamukseen ja sosiaalisiin tunteisiin. Teoriapohjassa käsiteltiin myös tunteiden vaikutusta työelämään ja päätöksentekoon, yksilön subjektiivista kokemusmaailmaa sekä ihmismielen vinoumia ja heuristiikkoja.

Kehittämisosion keskiössä oli tutkimus, joka toteutettiin kesäkuussa 2023 kvantitatiivisena, ja osin kvalitatiivisena, survey-tutkimuksena. Kyselylomake sisälsi yhteensä 19 kysymystä, jotka oli taustakysymysten lisäksi valittu sisäisen työnantajamielikuvan teoriapohjan, sosiaalisten päätöksenteon ilmiöiden ja aiemmin toteutettujen hyvinvointikyselyjen pohjalta.

Vastauksia analysoitiin muun muassa kaavioiden ja kuvien, ristiintaulukoinnin ja regressioanalyysien avulla. Kyselylomakkeen vastauksia vertailtiin sen mukaan, suosittelisiko vastaaja organisaatiota tutuilleen vai ei. Lisäksi kyselylomakkeen kysymysten vastauksia verrattiin kysymykseen ”Asteikolla 1–10, kuinka todennäköisesti suosittelisit organisaatiota työpaikkana tutuillesi?” ja laskettiin korrelaatiokertoimet eri kysymyspareista. Näiden kautta tutkittiin, löytyykö muuttujien välillä merkittävää lineaarista yhteyttä. Edellä mainittujen tutkimusten pohjalta toteutettiin askeltava regressioanalyysi. Askeltavan regressioanalyysin avulla voitiin todeta, että työtyytyväisyydellä, luottamuksella ja sisäisellä viestinnällä on tilastollisesti merkittävä yhteys suosittelualttiuteen. Näistä tekijöistä muodostettiin regressioyhtälö, jonka avulla voidaan laskea ennusteita suosittelualttiudesta liittämällä yhtälöön vastaukset työhyvinvointiin, luottamukseen ja sisäisen viestinnän rakentavuuteen liittyen.

Tämän kehittämistyön kolme keskeisintä tutkimuslöydöstä - suosittelualttiuden kanssa korreloivat tekijät työhyvinvointi, luottamus ja sisäinen viestinnän rakentavuus – olivat faktoreita, joihin keskityttiin kehittämisehdotuksissa. Kehittämisehdotuksissa näitä kolmea tekijää pohdittiin päätöksenteon ilmiöiden ja subjektiivisen kokemusmaailman kautta. Suositteluprosenttiin vaikuttavien tekijöiden löytäminen auttaa jatkossa sisäisen työnantajamielikuvan kehittämistyötä organisaatiossa. Tutkimuksen kautta löydettiin myös viitteitä muiden kyselylomakkeiden kysymysten lineaarisesta yhteydestä suositteluprosenttiin nähden, tosin laumakäyttäytymisellä ei todettu olevan yhteyttä suositteluprosenttiin tämän tutkimuksen tiimoilta. Eri tekijöiden yhteyksiä suositteluprosenttiin olisi mahdollista tutkia tarkemmin seuraavissa kyselytutkimuksissa ja tämä lähestymistapaa olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa organisaatioissa.