Visuaaliset representaatiot: sidosryhmäyhteistyön edistäminen muotoiluprosessissa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli ymmärtää visuaalisten representaatioiden merkitystä sidosryhmien välisessä yhteissuunnittelussa. Työn tavoitteena oli tunnistaa tapoja, joilla visuaalisia representaatioita voidaan hyödyntää sidosryhmien välisen yhteissuunnittelun edistämisessä digitaalisten palveluiden muotoiluvaiheessa. Kehittämistyö toteutettiin Digi- ja väestötietoviraston Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -hankkeessa tapahtuvan edunvalvonnan palvelukokonaisuuden kehittämisen yhteydessä. Kehittämistehtävänä oli kartoittaa erilaisia visuaalisia representaatioita ja kokeilla soveltuvia representaatioita käytännössä edunvalvonnan digitaaliseen palvelukokonaisuuteen liittyvissä muotoiluprojekteissa sidosryhmien välisessä yhteissuunnittelussa.

Kehittämistyön tietoperustassa tarkastellaan arvoa käsitteenä ja tutkimuksen kohteena sekä arvon muodostumista julkisen palveluajattelun viitekehyksessä. Lopuksi tarkastellaan visuaalisia representaatioita muotoilun kontekstissa sekä luodaan katsaus rajaesineisiin ja affordansseihin.

Kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä hyödynnettiin palvelumuotoilun lähestymistapaa ja Beckmanin ja Barryn (2007) prosessimallia. Menetelminä käytettiin työpöytätutkimusta, haastatteluja ja epämuodollisia keskusteluja sekä yhteissuunnittelua. Analyysi tehtiin sisällönanalyysillä.

Kehittämistyön tuloksena esitettiin nelikenttä-jäsennys muotoilussa yleisesti käytetyistä representaatioista. Kokeilujen tulosten perusteella muodostui näkemys yhteissuunnittelua edistävistä käytänteistä sekä näitä käytänteitä tukevista visuaalisista representaatioista. Konkreettisina tuotoksina syntyi kokoelma representaatioista muotoilutyössä hyödynnettäväksi, joukko edunvalvonnan digitaalista palvelukokonaisuutta havainnollistavia visuaalisia representaatioita sekä muistilista keskeisimmistä yhteissuunnittelua edistävistä käytänteistä.

Johtopäätöksenä todettiin, että konkreettiset ja visuaaliset representaatiot helpottivat sidosryhmien välistä kommunikointia ja yhteisen ymmärryksen luontia. Erityisesti käyttöliittymäkuvat koettiin havainnollisiksi, mutta niiden tueksi tarvittiin kuitenkin myös kontekstia ja prosessin vaiheita sekä eri käyttöliittymänäkymien suhteita toisiinsa havainnollistavia representaatioita. Visuaalisilla representaatioilla on runsaasti käyttömahdollisuuksia sidosryhmien välisessä yhteistyössä. Kehittämisehdotuksina esitettiin neljä yhteissuunnittelun käytännettä, joiden käyttöön ottaminen voisi edistää sidosryhmien välistä yhteistyötä ja arvoa tuottavien ratkaisujen aikaansaamista.

Kehittämistyössä saatu ymmärrys visuaalisten representaatioiden merkityksestä on sovellettavissa laajemminkin eri sidosryhmien välisessä yhteissuunnittelussa. Erityisen arvokasta tämä ymmärrys on edunvalvonnan digitaalisen palvelukokonaisuuden jatkokehittämisessä.