Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen liikunta : opas itsenäiseen harjoitteluun osastolla
Pasanen, Mariel (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122239064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122239064
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Aivoverenkiertohäiriö eli AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön tilapäisesti tai pysyvästi, jonka seurauksena esiintyy kielellisiä, kognitiivisia, sensorisia ja motorisia ongelmia. Näiden seurauksena toimintakyky heikkenee ja päivittäisten toimien tekemisessä ilmenee haasteita. Otollisin aika kuntoutumiseen aivojen plastisuuden kannalta ovat ensimmäiset 4–6 viikkoa sairastumisesta Tämän vuoksi kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairastumisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman uutta tutkittua tietoa siitä, millaisia liikuntaharjoituksia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet voivat harjoitella itsenäisesti intensiivisessä varhaisvaiheen osastokuntoutuksessa. Tavoitteena oli laatia tutkimusaineiston pohjalta selkeä kuvallinen opasvihko aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille, jotka liikkuvat osastolla ilman apuvälinettä tai apuvälineen kanssa.
Tutkimusaineiston perusteella tavanomaiseen fysioterapiaan yhdistetyllä liikuntaharjoittelulla oli keskeinen merkitys aktiivisessa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa. Harjoittelu edisti toimintakykyä, kestävyyskuntoa, lihasvoimaa, kävelykykyä, tasapainoa, motoriikkaa ja koordinaatiota sekä paransi sydän- ja verenkiertoelimistöä. Liikuntaharjoittelulla voidaan myös ennaltaehkäistä elintapasairauksia ja siten myös aivoverenkiertohäiriöön sairastumista.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii HUSin neurologinen kuntoutusosasto 1, jonka käyttöön opas ”Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen liikunta - Opas itsenäiseen harjoitteluun osastolla” luovutettiin. Oppaan harjoitteet edistävät kuntoutusta ja palautteen perusteella oppaan itsenäisistä harjoituksista on hyötyä kuntoutujille etenkin iltaisin ja viikonloppuisin osastolla, kun muita terapioita ei ole tarjolla. Lisäksi opas motivoi, kannustaa ja tukee itsenäiseen liikuntaharjoitteluun nyt ja tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman uutta tutkittua tietoa siitä, millaisia liikuntaharjoituksia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet voivat harjoitella itsenäisesti intensiivisessä varhaisvaiheen osastokuntoutuksessa. Tavoitteena oli laatia tutkimusaineiston pohjalta selkeä kuvallinen opasvihko aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille, jotka liikkuvat osastolla ilman apuvälinettä tai apuvälineen kanssa.
Tutkimusaineiston perusteella tavanomaiseen fysioterapiaan yhdistetyllä liikuntaharjoittelulla oli keskeinen merkitys aktiivisessa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa. Harjoittelu edisti toimintakykyä, kestävyyskuntoa, lihasvoimaa, kävelykykyä, tasapainoa, motoriikkaa ja koordinaatiota sekä paransi sydän- ja verenkiertoelimistöä. Liikuntaharjoittelulla voidaan myös ennaltaehkäistä elintapasairauksia ja siten myös aivoverenkiertohäiriöön sairastumista.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii HUSin neurologinen kuntoutusosasto 1, jonka käyttöön opas ”Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen liikunta - Opas itsenäiseen harjoitteluun osastolla” luovutettiin. Oppaan harjoitteet edistävät kuntoutusta ja palautteen perusteella oppaan itsenäisistä harjoituksista on hyötyä kuntoutujille etenkin iltaisin ja viikonloppuisin osastolla, kun muita terapioita ei ole tarjolla. Lisäksi opas motivoi, kannustaa ja tukee itsenäiseen liikuntaharjoitteluun nyt ja tulevaisuudessa.