Isyyteen valmentautuminen neuvolan isäryhmässä
Lehtola, Ulla (2010)
Lehtola, Ulla
2010
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121373
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka isäryhmässä saadut valmiudet kohtaavat miesten tarpeet. Kokevatko miehet isäryhmän tarpeelliseksi ja kuinka isäryhmän toimintaa tulee kehittää? Käsittelen työssäni miesten isäryhmästä saamia valmiuksia odotukseen, synnytykseen, synnytyksen jälkeiseen aikaan, puolison tukemiseen sekä isän ja lapsen väliseen suhteeseen.
Pidin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella eräässä neuvolassa perhevalmennuksen yhteydessä isäryhmän, mikä kokoontui kerran syksyllä 2009. Isäryhmään osallistui kolme tulevaa isää. Miehet olivat iältään 28 - 45 vuotiaita. Yksi heistä oli ennestään isä. Isäryhmän keskustelut alustin isyyteen liittyvillä teemoilla. Alustuksen jälkeen miehet keskustelivat vapaasti käsiteltävistä aiheista.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen. Keräsin aineiston teemahaastattelulla. Haastattelin kaikki kolme syksyllä 2009, isäryhmään osallistunutta miestä neuvolassa tammi ja helmikuussa 2010 jolloin kaikkien lapset olivat syntyneet. Tutkimuksen analyysin toteutin induktiivisesti eli aineistosta lähtien. Aineiston analysoin teema-alueiden mukaisesti.
Tuloksista ilmeni, että miehet kokivat keskustelut vertaisryhmässä tarpeellisiksi varsinkin ensimmäistä lastaan odottaville miehille. Miesten mielestä isäryhmässä käsitellyt asiat lisäsivät heidän ymmärrystään monissa odotukseen, synnytykseen, synnytyksen jälkeiseen aikaan sekä parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Suurin osa miehistä ei kokenut läsnäolollaan synnytyksessä olevan suurta merkitystä isän ja lapsen väliseen suhteeseen, mutta parisuhdetta yhteinen odotus ja synnytyskokemus lähensivät. Miehet kokivat, että isäryhmässä saatu tieto isän merkityksestä lapsen elämässä täydensi heidän aikaisempaa tietoaan. Suurin osa miehistä oli sitä mieltä, että isäryhmän tulee kokoontua useampia kertoja. Konkreettinen tekeminen kiinnosti isäryhmän miehiä. Esim. vaipan vaihtoa, kylvetystä, vauvahierontaa isäryhmään osallistuvat miehet toivoivat tulevilta isäryhmiltä.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voin hyödyntää omassa työssäni kehittäessäni isäryhmän toimintaa sekä laajemminkin kehitettäessä neuvolan palveluja vastaamaan tulevien isien tarpeita. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat suuntaa antavia neuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille. Tutkimukseni tuloksia ei voida yleistää.
Pidin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen alueella eräässä neuvolassa perhevalmennuksen yhteydessä isäryhmän, mikä kokoontui kerran syksyllä 2009. Isäryhmään osallistui kolme tulevaa isää. Miehet olivat iältään 28 - 45 vuotiaita. Yksi heistä oli ennestään isä. Isäryhmän keskustelut alustin isyyteen liittyvillä teemoilla. Alustuksen jälkeen miehet keskustelivat vapaasti käsiteltävistä aiheista.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen. Keräsin aineiston teemahaastattelulla. Haastattelin kaikki kolme syksyllä 2009, isäryhmään osallistunutta miestä neuvolassa tammi ja helmikuussa 2010 jolloin kaikkien lapset olivat syntyneet. Tutkimuksen analyysin toteutin induktiivisesti eli aineistosta lähtien. Aineiston analysoin teema-alueiden mukaisesti.
Tuloksista ilmeni, että miehet kokivat keskustelut vertaisryhmässä tarpeellisiksi varsinkin ensimmäistä lastaan odottaville miehille. Miesten mielestä isäryhmässä käsitellyt asiat lisäsivät heidän ymmärrystään monissa odotukseen, synnytykseen, synnytyksen jälkeiseen aikaan sekä parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Suurin osa miehistä ei kokenut läsnäolollaan synnytyksessä olevan suurta merkitystä isän ja lapsen väliseen suhteeseen, mutta parisuhdetta yhteinen odotus ja synnytyskokemus lähensivät. Miehet kokivat, että isäryhmässä saatu tieto isän merkityksestä lapsen elämässä täydensi heidän aikaisempaa tietoaan. Suurin osa miehistä oli sitä mieltä, että isäryhmän tulee kokoontua useampia kertoja. Konkreettinen tekeminen kiinnosti isäryhmän miehiä. Esim. vaipan vaihtoa, kylvetystä, vauvahierontaa isäryhmään osallistuvat miehet toivoivat tulevilta isäryhmiltä.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voin hyödyntää omassa työssäni kehittäessäni isäryhmän toimintaa sekä laajemminkin kehitettäessä neuvolan palveluja vastaamaan tulevien isien tarpeita. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat suuntaa antavia neuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille. Tutkimukseni tuloksia ei voida yleistää.