Vieraskielinen tulkkaus ja kääntäminen rikosoikeudellisissa menettelyissä
Palmu, Sara (2014)
Palmu, Sara
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415666
Tiivistelmä
Lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa sekä esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin ja eräisiin muihin lakeihin on tullut muutoksia vuoden 2014 alussa liittyen vieraskieliseen kääntämiseen ja tulkkaukseen rikosoikeudellisissa menettelyissä. Lakimuutosten taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tässä niin sanotussa tulkkausdirektiivissä on edelytetty, että Euroopan Unionin jäsenvaltioissa on varmistettava, että vieraskilisille epäillyille tai syytetyille on tarjolla maksutonta ja asianmukaista kielellistä apua rikosoikeudellisissa menetelyissä. Direktiivin tarkoituksena on turvata vieraskielisten oikeusturva. Toimeksianto opinnäytetyölle tuli Oulun syyttäjänviraston Kajaanin palvelutoimistosta.
Opinnäytetyössä tutkittiin tulkinta menetelmällä tehtyjä lakimuutoksia eli sitä, mikä muuttui tulkkausdirektiivin voimaan tulon myötä ja muutosen suhdetta Suomen lainsäädäntöön. Työssä tutkittiin lakimuutosten lisäksi myös tulkkausdirektiivin sisältöä ja lakien muuttamista koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle. Lisäksi tutkittiin viranomaisohjeita sekä oikeustulkkausohjeita ja niiden roolia oikeusturvan toteutumisessa. Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin Kainuun alueella rikosoikeudellisten menttelyjen kanssa työskentelevien mielipiteitä ja kokemuksia kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvistä asioista. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmänä oli kysely, johon vastasivat poliisin, syyttäjän ja käräjäoikeuden edustajat.
Tutkimuksessa selvisi, että tulkkausdirektiivin pohjalta tehdyt lakimuutokset ovat olleet suhteellisen pieniä. Lakimuutokset ovat olleet sanamuotojen muutoksia ja tarkennuksia edellisiin lakeihin. Viranomaisten kyselyjen tuloksista kävi ilmi, että viranomaisilla on ollut suurelta osin direktiivin edellyttämät toimintatavat käytössä jo ennen tulkkausdirektiivin täytäntöön panoa. Lakimuutokset ovat kuitenkin olleet tarpeellisia, koska ne tarkentavat entisestään viranomaisten vastuuta kielellisen avun järjestämisessä vieraskielisille.
Opinnäytetyössä tutkittiin tulkinta menetelmällä tehtyjä lakimuutoksia eli sitä, mikä muuttui tulkkausdirektiivin voimaan tulon myötä ja muutosen suhdetta Suomen lainsäädäntöön. Työssä tutkittiin lakimuutosten lisäksi myös tulkkausdirektiivin sisältöä ja lakien muuttamista koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle. Lisäksi tutkittiin viranomaisohjeita sekä oikeustulkkausohjeita ja niiden roolia oikeusturvan toteutumisessa. Työn empiirisessä osuudessa tutkittiin Kainuun alueella rikosoikeudellisten menttelyjen kanssa työskentelevien mielipiteitä ja kokemuksia kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvistä asioista. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmänä oli kysely, johon vastasivat poliisin, syyttäjän ja käräjäoikeuden edustajat.
Tutkimuksessa selvisi, että tulkkausdirektiivin pohjalta tehdyt lakimuutokset ovat olleet suhteellisen pieniä. Lakimuutokset ovat olleet sanamuotojen muutoksia ja tarkennuksia edellisiin lakeihin. Viranomaisten kyselyjen tuloksista kävi ilmi, että viranomaisilla on ollut suurelta osin direktiivin edellyttämät toimintatavat käytössä jo ennen tulkkausdirektiivin täytäntöön panoa. Lakimuutokset ovat kuitenkin olleet tarpeellisia, koska ne tarkentavat entisestään viranomaisten vastuuta kielellisen avun järjestämisessä vieraskielisille.