Kaivosveden puhdistuskontin ohjausjärjestelmän suunnittelu
Seppänen, Eetu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151414
Tiivistelmä
Kaivosveden puhdistuskontti on osa EAKR-rahoitteista (Euroopan aluekehitysrahasto) WaterPro-hanketta. KAMK on osana hanketta muun muassa Kokkolan yliopistokeskuksen sekä Oulun yliopiston kanssa. Opinnäytetyökseni teen hankkeen jäteveden puhdistuskonttiin ohjausjärjestelmän. Jäteveden puhdistuskontissa jätevettä puhdistetaan sekä pussisuodattimella että puhdistuskolonneilla. Pussisuodatin toimii jatkuvatoimisen painesuodattimen periaatteella, kun taas puhdistuskolonnit toimivat sekvenssiajoisella adsorptioperiaatteella. Yhteensä puhdistuskonttiin kuuluu noin 30 kenttälaitetta, joita joko ohjelmallisesti luetaan, pyöritetään tai säädetään. Kenttälaitteilla tarkoitetaan tässä kohdassa antureita, venttiilejä jne.
Itse ohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata kontin prosessia automaattisesti, eli kääntää venttiilejä, ohjata pumppuja ja lukea anturidataa ilman ihmisen vaikutusta muuten kuin Start-nappia painettaessa. Ohjausjärjestelmän ohjelmointi suoritettiin Beckoff Automationin TwinCat 3- suunnitteluohjelmalla, käyttäen pääasiallisesti Structure Text- ohjelmointikieltä.
Ohjausjärjestelmän käyttöliittymä on paneeli-PC:n näytöllä, jonka muistissa myös itse ohjausjärjestelmä tulee olemaan tallennettuna ajon aikana. Paneeli-PCltä järjestelmää voidaan ajaa sekä säätää tarvittaessa. Itse ohjausjärjestelmä rakentuu lukuisista eri askelista (myöhemmin stepeistä), laskureista (nCountereista), ajastimista (timers) sekä sisäisistä muuttujista (variables), joille on määritelty jokin fyysinen suure tai kenttälaite. Sisäisillä muuttujilla, laskimilla sekä muilla parametreillä ohjelma saadaan siirtymään askeleesta toiseen halutulla tavalla.
Itse ohjausjärjestelmää ei saatu koeponnistettua aikataulun puitteissa. Keskeisimpänä tuotoksena opinnäytetyön aikana on itse ohjausjärjestelmä, sekä tietenkin tämä kirjallinen tuotos. Itse hanke on jo loppunut, joten jatkokehityskohteita tuotokselle on hankala määrittää.
Itse ohjausjärjestelmän tarkoituksena on ohjata kontin prosessia automaattisesti, eli kääntää venttiilejä, ohjata pumppuja ja lukea anturidataa ilman ihmisen vaikutusta muuten kuin Start-nappia painettaessa. Ohjausjärjestelmän ohjelmointi suoritettiin Beckoff Automationin TwinCat 3- suunnitteluohjelmalla, käyttäen pääasiallisesti Structure Text- ohjelmointikieltä.
Ohjausjärjestelmän käyttöliittymä on paneeli-PC:n näytöllä, jonka muistissa myös itse ohjausjärjestelmä tulee olemaan tallennettuna ajon aikana. Paneeli-PCltä järjestelmää voidaan ajaa sekä säätää tarvittaessa. Itse ohjausjärjestelmä rakentuu lukuisista eri askelista (myöhemmin stepeistä), laskureista (nCountereista), ajastimista (timers) sekä sisäisistä muuttujista (variables), joille on määritelty jokin fyysinen suure tai kenttälaite. Sisäisillä muuttujilla, laskimilla sekä muilla parametreillä ohjelma saadaan siirtymään askeleesta toiseen halutulla tavalla.
Itse ohjausjärjestelmää ei saatu koeponnistettua aikataulun puitteissa. Keskeisimpänä tuotoksena opinnäytetyön aikana on itse ohjausjärjestelmä, sekä tietenkin tämä kirjallinen tuotos. Itse hanke on jo loppunut, joten jatkokehityskohteita tuotokselle on hankala määrittää.