Henkilöstön sitoutuminen ja pitovoima. Kokemustietoa pysyvyyden elementeistä kotihoidon toimintaympäristössä.

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät koetaan vaikuttavan ja olevan merkityksellisiä kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien työn pitovoimaan. Tarkoituksena on löytää kokemustietoon pohjautuvia tekijöitä, jotka kannustavat pysymään kotihoitotyössä työn kuormitustekijöistä huolimatta. Lisäksi pyritään selvittämään, miten kuormitustekijöitä voidaan lieventää työhyvinvoinnin keinoin. Opinnäytetyö on tehty osana Laurea-ammattikorkeakoulun Empowering People towards Socially Inclusive Society VoimaProfi -hanketta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on saada konkreettista, kokemustietoon perustuvaa tietoa sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteista. Tämä opinnäytetyö kuuluu osana VoimaProfi -hankkeen osatutkimukseen Study4, jonka teemana on vanhustenhuollon henkilöstön työhyvinvointi.

Viitekehys opinnäytetyössä koostuu Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden mallista ja Mankan (2016) työhyvinvoinnin näkökulmista. Tietoperustassa kuvataan pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä ottamalla huomioon myös muita työhyvinvointiin vaikuttavia käsitteitä, kuten työn imu, sisäinen motivaatio ja resilienssi. Lisäksi tarkastellaan aikaisempia kotihoidon pitovoimaa käsitteleviä tutkimuksia.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haasteltavina oli neljä lähihoitajaa, jotka työskentelivät samassa kotihoidon yksikössä eri lähipalvelualueilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Haastattelut toteutettiin Teamsin avulla, ja aineisto litteroitiin ohjelman transkription avulla. Tämän jälkeen aineisto jäsenneltiin teemojen ja teoriaan perustuvien näkökulmien mukaan.

Opinnäytetyön tulosten perusteella pitovoimaan vaikuttavinta oli sujuva asiakastyö ja tiimin yhteistyön toimivuus. Asiakastyössä merkityksellisyyttä koettiin asiakkaan antaman palautteen, asiakastyön sujuvuuden ja kohtaamistaitojen osaamisen kautta. Tiimityössä tärkeimmäksi koettiin tiimihenki, avoimuus ja yhteinen työstä puhuminen, jotka tukivat asiakastyössä jaksamista. Esihenkilön helppo lähestyttävyys ja läsnäolo koettiin merkityksellisiksi. Organisaatiotason ja johdon merkitys ei noussut esiin pitovoimatekijänä. Kuitenkin johtotason päätöksistä seuranneita asioita ja sovittuja linjauksia mainittiin osana hyvää työn järjestämistä ja arkityön sujumista. Työhyvinvointia ja pysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä pohdittiin eniten oman persoonan, asiakkaiden ja työtoveruuden kautta.

Pitovoimaa vahvistavia ja kehittämisen arvoisia asioita olivat asiakastyön sujuvuuden kehittäminen, asiakastyöstä keskustelun mahdollistaminen, sekä rekrytointiprosessin kehittäminen. Asiakastyön kehittämisessä korostui hoitajien pysyvyys ja laadun varmistaminen hoitajavaihtuvuuden minimoinnilla asiakkaan hoidossa. Rekrytoinnissa toivottiin arkisen työn esille tuomista ja oppilaitoksiin jalkautumista. Valintatilanteessa hakijan valmiutta liikkuvaan, monimuotoiseen ja vaihtelevaan työhön soveltumiseen tulisi tarkastella enemmän.

Asiasanat: sitoutuminen, pitovoima, työhyvinvointi, kotihoito