Lyijyn ja hopean talteenotto sinkkipasutteen liuotusprosessista
Hohenthal, Nina (2010)
Hohenthal, Nina
2010
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401221647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401221647
Tiivistelmä
Lyijyn ja hopean talteenottoon Boliden Kokkolan sinkkitehtaan Zn-pasutteen liuotusprosessista tähtääviä koeajoja tehtiin panosajoina, joiden tarkoituksena oli saada talteen lyijy- ja hopeapitoista liuotusjäännöstä. Koeajoissa seurattiin sinkin ja raudan liuotussaantia, lyijyn ja hopean rikastumista liuotusjäännökseen sekä liuotusjäännöksen laskeutumis- ja suodattumisominaisuuksia. Koeajoja toteutettiin sekä yksivaiheisena vahvahappo- tai supervahvahappoliuotuksena että kaksivaiheisena vahva- ja supervahvahappoliuotuksen yhdistelmänä. Lähtöaineina olivat neutraaliliuotuksen tai konversion alite ja paluuhappo.
Neutraaliliuotuksen alitteella tehdyissä koeajoissa sinkin liuotussaanti oli yli 97 % ja raudan yli 94 % Lyijyn määrä liuotusjäännöksessä oli alle 23 % ja hopean 430—670 g/t. Laskeutuminen oli liuotuksen lopussa kohtuullista tai heikkoa ja suodattuvuus heikkoa. Kaksivaiheisissa koeajoissa laskeutuvuusominaisuuksia parannettiin laskeuttamalla liete 4 tunnin vahvahappoliuotuksen jälkeen, jolloin laskeutuminen oli vielä hyvä, ja jatkamalla liuotusjäännöksen liuottamista supervahvahappoliuotuksella.
Supervahvahappoliuotuskoeajoissa konversion alitteessa jäljellä olevasta sinkistä saatiin talteen yli puolet ja raudan talteensaanti vaihteli 23:n ja 65 %:n välillä happopitoisuuden mukaan. Korkea rautapitoisuus johtui jarosiitin muodostumisesta aikaisemmassa prosessivaiheessa ja käytetyillä happopitoisuuksilla jarosiittia ei saatu liuotettua. Lyijyn osuus liuotusjäännöksessä oli 7—12 % ja hopeaa oli 300—570 g/t. Liuotusjäännös laskeutui hyvin, mutta suodattuvuus oli heikkoa.
Tässä työssä tehtyjen koeajojen perusteella kaksivaiheisella vahva- ja supervahvahappoliuotusyhdistelmällä saatiin hyvä sinkin ja raudan talteensaanti, lyijy- ja hopeapitoinen jäte sekä kohtuulliset laskeutumisominaisuudet.
Neutraaliliuotuksen alitteella tehdyissä koeajoissa sinkin liuotussaanti oli yli 97 % ja raudan yli 94 % Lyijyn määrä liuotusjäännöksessä oli alle 23 % ja hopean 430—670 g/t. Laskeutuminen oli liuotuksen lopussa kohtuullista tai heikkoa ja suodattuvuus heikkoa. Kaksivaiheisissa koeajoissa laskeutuvuusominaisuuksia parannettiin laskeuttamalla liete 4 tunnin vahvahappoliuotuksen jälkeen, jolloin laskeutuminen oli vielä hyvä, ja jatkamalla liuotusjäännöksen liuottamista supervahvahappoliuotuksella.
Supervahvahappoliuotuskoeajoissa konversion alitteessa jäljellä olevasta sinkistä saatiin talteen yli puolet ja raudan talteensaanti vaihteli 23:n ja 65 %:n välillä happopitoisuuden mukaan. Korkea rautapitoisuus johtui jarosiitin muodostumisesta aikaisemmassa prosessivaiheessa ja käytetyillä happopitoisuuksilla jarosiittia ei saatu liuotettua. Lyijyn osuus liuotusjäännöksessä oli 7—12 % ja hopeaa oli 300—570 g/t. Liuotusjäännös laskeutui hyvin, mutta suodattuvuus oli heikkoa.
Tässä työssä tehtyjen koeajojen perusteella kaksivaiheisella vahva- ja supervahvahappoliuotusyhdistelmällä saatiin hyvä sinkin ja raudan talteensaanti, lyijy- ja hopeapitoinen jäte sekä kohtuulliset laskeutumisominaisuudet.