Näkökulmia terveysasemien ongelmanratkaisuun
Englund, Annika (2024)
Englund, Annika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401221660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401221660
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimus- ja kehittämistyössä keskityttiin ymmärtämään perusterveydenhuollon terveysasemien nykytilaa ja kehittämistarpeita Medielli Oy:n valmentajien kokemusten pohjalta. Tavoitteena oli yhteiskehittää ongelmanratkaisumenetelmiä terveysasemille. Saadut tulokset on tarkoitettu sovellettaviksi sekä Medielli Oy:n valmennustyössä, että terveysasemien ongelmanratkaisun arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilaa, ongelmanratkaisua, Medielli Oy:n taustoja ja toimintaa sekä lean-filosofiaa. Tutkimusaineisto koostui työpajojen, puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja prosessimuistiinpanojen sisällöistä, joita analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Käytetyt menetelmät käsittivät haastatteluja, työpajoja, aivoriihiä ja "me-we-us"-menetelmää. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa terveysasemien ongelmanratkaisukykyä osallistuvan tutkimuksen avulla, johon osallistuivat Medielli Oy:n valmentajat yhteiskehittämisen roolissa. Tässä yhteydessä yhteiskehittäminen toimi sekä kehittämismenetelmänä että osallisuutta korostavana lähestymistapana. Laadullinen tutkimushaastattelu valittiin tutkimusmenetelmäksi, ja osallisuutta korostettiin vahvasti tutkimuksen orientaationa.
Osallisuus oli korostetussa keskiössä, ja tavoitteena oli saada syvällisempi käsitys terveysasemien ongelmanratkaisusta valmentajien näkökulmasta. Valmentajien kokemusten yhdistäminen Lean-menetelmään tuotti syvällisemmän ymmärryksen ongelmanratkaisusta, mahdollistaen käytännönläheisten ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämisen.
Terveysasemien ongelmanratkaisun monimutkaisuus johtuu haasteista niiden johtamisessa, strategisessa päätöksenteossa, resurssien hallinnassa ja organisaatiokulttuurissa. Tiedon hyödyntämisen vaikeudet, kulttuurilliset esteet ja osaamisen puute hidastavat prosessia, mikä korostaa tarvetta systemaattisemmalle ja asiakaslähtöisemmälle lähestymistavalle.
Keskeisiä haasteita ovat johdon sitoutuminen, osaaminen ja hierarkkiset päätösrakenteet, jotka hidastavat tehokasta päätöksentekoa. Ajan ja resurssien rajallisuus korostaa tarvetta selkeälle suunnalle ja tehokkaalle strategiselle päätöksenteolle. Kulttuurimuutos voi edistää avoimuutta ja jatkuvaa kehittämistä.
Osallistava prosessi yhdessä aikaresurssien huomioimisen kanssa muodostaa keskeisen perustan terveysasemien ongelmanratkaisulle. Aktiivinen johdon sitoutuminen, työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen vahvistaminen ovat avainasemassa. Tavoitteena on luoda organisaatiokulttuuri, joka tukee avointa vuorovaikutusta, jatkuvaa kehitystä ja innovaatioita.
Ehdotetut jatkotoimenpiteet sisältävät osallistumismahdollisuuksien parantamisen, valtakunnallisen ohjauksen, syvemmän tutkimuksen terveydenhuollon valtakunnallisesta kehittämisestä, johtamisen kehittämisen vertaisoppimisen ja benchmarkingin avulla sekä avoimuuden edistämisen hyvien esimerkkien avulla. Nämä toimenpiteet tarjoavat käytännön ratkaisuja nykyisiin haasteisiin sosiaali- ja terveysalalla. Jatkotutkimus voi syventää ymmärrystä ja tukea kehitystoimia näillä osa-alueilla.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilaa, ongelmanratkaisua, Medielli Oy:n taustoja ja toimintaa sekä lean-filosofiaa. Tutkimusaineisto koostui työpajojen, puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja prosessimuistiinpanojen sisällöistä, joita analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Käytetyt menetelmät käsittivät haastatteluja, työpajoja, aivoriihiä ja "me-we-us"-menetelmää. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa terveysasemien ongelmanratkaisukykyä osallistuvan tutkimuksen avulla, johon osallistuivat Medielli Oy:n valmentajat yhteiskehittämisen roolissa. Tässä yhteydessä yhteiskehittäminen toimi sekä kehittämismenetelmänä että osallisuutta korostavana lähestymistapana. Laadullinen tutkimushaastattelu valittiin tutkimusmenetelmäksi, ja osallisuutta korostettiin vahvasti tutkimuksen orientaationa.
Osallisuus oli korostetussa keskiössä, ja tavoitteena oli saada syvällisempi käsitys terveysasemien ongelmanratkaisusta valmentajien näkökulmasta. Valmentajien kokemusten yhdistäminen Lean-menetelmään tuotti syvällisemmän ymmärryksen ongelmanratkaisusta, mahdollistaen käytännönläheisten ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämisen.
Terveysasemien ongelmanratkaisun monimutkaisuus johtuu haasteista niiden johtamisessa, strategisessa päätöksenteossa, resurssien hallinnassa ja organisaatiokulttuurissa. Tiedon hyödyntämisen vaikeudet, kulttuurilliset esteet ja osaamisen puute hidastavat prosessia, mikä korostaa tarvetta systemaattisemmalle ja asiakaslähtöisemmälle lähestymistavalle.
Keskeisiä haasteita ovat johdon sitoutuminen, osaaminen ja hierarkkiset päätösrakenteet, jotka hidastavat tehokasta päätöksentekoa. Ajan ja resurssien rajallisuus korostaa tarvetta selkeälle suunnalle ja tehokkaalle strategiselle päätöksenteolle. Kulttuurimuutos voi edistää avoimuutta ja jatkuvaa kehittämistä.
Osallistava prosessi yhdessä aikaresurssien huomioimisen kanssa muodostaa keskeisen perustan terveysasemien ongelmanratkaisulle. Aktiivinen johdon sitoutuminen, työntekijöiden kouluttaminen ja osaamisen vahvistaminen ovat avainasemassa. Tavoitteena on luoda organisaatiokulttuuri, joka tukee avointa vuorovaikutusta, jatkuvaa kehitystä ja innovaatioita.
Ehdotetut jatkotoimenpiteet sisältävät osallistumismahdollisuuksien parantamisen, valtakunnallisen ohjauksen, syvemmän tutkimuksen terveydenhuollon valtakunnallisesta kehittämisestä, johtamisen kehittämisen vertaisoppimisen ja benchmarkingin avulla sekä avoimuuden edistämisen hyvien esimerkkien avulla. Nämä toimenpiteet tarjoavat käytännön ratkaisuja nykyisiin haasteisiin sosiaali- ja terveysalalla. Jatkotutkimus voi syventää ymmärrystä ja tukea kehitystoimia näillä osa-alueilla.