Palokan Prisman kassahenkilöstön työhyvinvointi

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli mitata Palokan Prisman kassahenkilöstön työhyvinvointia. Tutkimus on kvalitatiivisin metodein tehty nykytilatutkimus. Tulokset kerättiin käyttämällä kyselylomaketta. Kysely suoritcttiin elo-syyskuun 2010 aikana jättämällä kyselylomakkeet kassahenkilöstölle. Kyselyyn vastasivat 22 henkilöä kaikista 30:sta työntekijästä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin määrittelystä sekä työhyvinvointia estävien tekijöiden esittelystä.

Tutkimustuloksien mukaan Palokan Prisman kassahenkilökunnan työhyvinvointi koettiin melko hyväksi, kouluarvosanalla työhyvinvointi yksikössä sai numeron 8. Tyytyväisiä oltiin työpaikan ilmapiiriin, työkavereihin, esimiehen toimintaan seka henkilöstöetuihin.

Työhyvinvointia laskeviksi tekijöiksi koettiin tiedonkulun katkokset ja palautteen antamisen vähäisyyden. Myös palkkaukseen ja työpisteiden ergonomiaan toivottiin parannusta.

Tutkimuksen perusteella toimeksiantaja sai hyoöyllistä tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja voi mahdollisuuksien mukaan kehittää toimintaansa, ja käyttää samaista kyselylomaketta esimerkiksi ensi vuonna ja vertailla onko työhyvinvointi parantunut.

The aim of this thesis was to measure the well-being of the cashiers in Prisma Palokka. The research was a current state survey and it was conducted by using a qualitative research method. The data were gathered from August to September 2010 by delivering the structured questionnaires to the cashier personnel of Prisma Palokka. 22 persons of all 30 employees answered this inquiry. The frame of reference of the thesis comprises the definition of occupational health, and also a few factors that decrease the well-being at work.

According to the results the well-being at work in Prisma Palokka was considered quite good. At this unit well-being was rated 8. The personnel were content with the work atmosphere, co-workers, manager's activity and also personal benefits.

Occasional cuts in information flow and limited feedback were seen as factors decreasing the personnel's well-being at work. The personnel also expected improvements in compensation and the ergonomics of the work stations.

The study gives the target company useful information on the well-being of the personnel and suggestions on how to further improve its operations in future. The company can also use the same form sample next year and see if the well-being has improved.