Perintövero ja jäämistösuunnittelun merkitys verotuksessa
Schneck, Tuomo (2023)
Schneck, Tuomo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401282069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401282069
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia omaisuuden perimistä ja perintöverotusta ja niiden taustalla olevaa lainsäädäntöä sekä selvittää, miten lakimääräiseen perimysprosessiin voidaan itse vaikuttaa erilaisin jäämistösuunnittelun keinoin. Lisäksi tarkoituksena oli myös selvittää, millainen vaikutus jäämistösuunnittelulla on perintöverotukseen. Työllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan se syntyi kirjoittajan omasta mielenkiinnosta tutkia perintöoikeutta ja perintöverotusta syvällisemmin. Työn tutkimusongelmana oli selvittää perilliseksi tulemisen perusteita, tarkastella perintöveron suuruutta ja määräytymisperusteita sekä tutkia jäämistösuunnittelun vaikutuksia veron suuruuteen. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui pääasiassa ajantasaiseen lainsäädäntöön, vallitsevaan oikeuskäytäntöön sekä aiheeseen liittyvään oikeudelliseen kirjallisuuteen. Työssä käytettiin tutkimusmenetelmänä oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia.
Keskeisinä tuloksina saatiin selville sukulaisuuden olevan olennaisimmassa osassa sekä perimysoikeuden muodostumiselle että perintöveron suuruuden määräytymiselle. Lisäksi jäämistösuunnittelun havaittiin olevan lähes aina kannattavaa. Saatuja tutkimustuloksia voitiin pitää suhteellisen luotettavina, sillä samalla kannalla olivat myös lähdeaineistona käytetty perhe- ja jäämistöoikeudellinen ammattikirjallisuus sekä virallislähteet, kuten esimerkiksi lait ja asetukset. Selkeimpänä kehittämisehdotuksena nostettiin esille ennakkoperinnön tarkempi määrittely, jotta sen antaminen ja myöhemmin myös huomioiminen perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa sujuisi yksinkertaisemmin. Voimassa olevan lainsäädännön mukainen ennakkoperinnön määritelmä jättää melko paljon tilaa tulkinnalle. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäämistösuunnittelu on verotuksen näkökulmasta lähtökohtaisesti aina kannattavaa, ja että jokaisen kannattaisi aloittaa sen suunnitteleminen riittävän ajoissa. Viime kädessä on kuitenkin kyse perittävän omasta tahdosta päättää, miten ja missä laajuudessa perintökaaren mukaiseen perinnön jakautumiseen halutaan puuttua.
Keskeisinä tuloksina saatiin selville sukulaisuuden olevan olennaisimmassa osassa sekä perimysoikeuden muodostumiselle että perintöveron suuruuden määräytymiselle. Lisäksi jäämistösuunnittelun havaittiin olevan lähes aina kannattavaa. Saatuja tutkimustuloksia voitiin pitää suhteellisen luotettavina, sillä samalla kannalla olivat myös lähdeaineistona käytetty perhe- ja jäämistöoikeudellinen ammattikirjallisuus sekä virallislähteet, kuten esimerkiksi lait ja asetukset. Selkeimpänä kehittämisehdotuksena nostettiin esille ennakkoperinnön tarkempi määrittely, jotta sen antaminen ja myöhemmin myös huomioiminen perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa sujuisi yksinkertaisemmin. Voimassa olevan lainsäädännön mukainen ennakkoperinnön määritelmä jättää melko paljon tilaa tulkinnalle. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäämistösuunnittelu on verotuksen näkökulmasta lähtökohtaisesti aina kannattavaa, ja että jokaisen kannattaisi aloittaa sen suunnitteleminen riittävän ajoissa. Viime kädessä on kuitenkin kyse perittävän omasta tahdosta päättää, miten ja missä laajuudessa perintökaaren mukaiseen perinnön jakautumiseen halutaan puuttua.