Yksinyrittäjän psykososiaalinen turvallisuus kauneudenhoitoalalla

Abstract

Kun yrittäjällä ei ole palkattua työvoimaa, jää vastuu yrittäjän itsensä kannettavaksi. Yksinyrittäjyyteen liittyy erityispiirteitä, joita palkansaaja ei kohtaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä kauneudenhoitoalalla työskentelevän yksinyrittäjän työhön sisältyy ja miten niitä voidaan hallita. Aihe päätettiin yhdessä tilaajana toimineen kauneudenhoitoalan yrittäjän kanssa.

Tietoperusta muodostui yksinyrittäjyydestä, psykososiaalisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja riskienhallinnasta sekä yksinyrittäjien työturvallisuuslainsäädännöstä. Opinnäytetyö seurasi läheisesti ISO 31000:2018-standardin riskienhallintaprosessia. Riskien tunnistamiseksi, analysoimiseksi ja merkityksen arvioimiseksi käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun teemat esimerkkikysymyksineen johdettiin tietoperustasta sekä aikaisemmasta tutkimuksesta. Haastatteluiden litteroinnit analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka tuloksissa nousseita kuormitustekijöitä käsiteltiin riskienkäsittelyprosessia mukaillen.

Psykososiaalinen turvallisuus jaettiin tässä opinnäytetyössä neljään osa-alueeseen: työhön liittyvät ominaisuudet, sosiaaliset tekijät, taloudelliset tekijät sekä yrittäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Yhtenä keskeisenä kuormitustekijänä tunnistettiin suuri työmäärä, jonka riskienkäsittelytavaksi voidaan valita todennäköisyyden muuttaminen rajaamalla työpäivän pituutta. Myös taloudellinen epävarmuus on iso kuormitustekijä yrittäjille ja sitä voidaan käsitellä esimerkiksi jakamalla riskiä hankkimalla sairausvakuutus, jolloin yrittäjä voi varautua sairastumisen aiheuttamaan tulonmenetykseen. Yrittäjien henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten kuormitustekijät koetaan ja mitkä asiat ylipäätään koetaan kuormittaviksi. Yrittäjän on joka tapauksessa kannettava vastuu yksin ja mikäli sen mahdollinen seuraus on esimerkiksi burnout, on yhtenä riskinkäsittelytapana seurauksen todennäköisyyden pienentäminen hyvinvoinnista huolehtimalla. Yrittäjän hyvinvointi on siten keskeisessä roolissa liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta.