Kestovoimaharjoittelu kestävyysjuoksijoiden alaraajavaivojen hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia alaraajojen tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja työikäisillä kestävyysjuoksijoilla on ja miten kestovoimaharjoittelu edistää niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä urheiluseura Valkealan Kajon kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä pitkittäistutkimuksena, joka sisälsi myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuksen alussa ja lopussa verkkokyselyitä sekä lihaskunto- ja liikkuvuusmittauksia, joiden välissä oli kahdeksan viikon pituinen alaraajoihin painottuva kestovoimaharjoittelujakso. Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-tilastoanalyysi- ja Excel-ohjelmistoilla ja laadulliselle osiolle tehtiin sisällönanalyysi.

Opinnäytetyön tulosten perusteella ei voida osoittaa, että kahdeksan viikon kestovoimaharjoittelulla olisi vaikutusta työikäisten kestävyysjuoksijoiden alaraajavaivoihin. Ainoastaan alaraajojen hallinta lisääntyi interventiojakson aikana keskimäärin 5 % (p<.05) Yhden jalan kurotustestillä mitattuna. Laadullisista tuloksista kävi ilmi, että kestovoimaharjoittelun voidaan kokea hoitavan tai ennaltaehkäisevän joitakin alaraajojen tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja.

Tutkimuksen perusteella kestovoimaharjoittelusta ei näyttäisi olevan hyötyä työikäisten kestävyysjuoksijoiden oheisharjoittelumuotona tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimusaineiston pienen koehenkilömäärän vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suurempaan kestävyysjuoksijajoukkoon, vaan aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimusta.

The aim of the thesis was to discover what lower limb musculoskeletal disorders working-aged endurance runners have and how muscular endurance training would remedy and prevent them. The thesis was done in cooperation with Valkeala Kajo’s athletic club.

The thesis was implemented as a quantitative longitudinal study, which also had the characteristics of a qualitative study. In the beginning and end online surveys and measurements were done to evaluate the fitness and mobility of the lower limb muscles. In between the tests, an eight-week muscular endurance intervention period took place focusing on the lower limbs. 10 test subjects took part in the thesis. The quantitative data was analysed using the SPSS-statical analysis program and Excel. A content analysis was done on the qualitative data.

Based on the results of the thesis, it can’t be proven that an eight-week muscular endurance intervention period affects the lower limbs. Only the control of the lower limbs improved on average by 5 % (p<.05) during the intervention when measured by the Star Excursion Balance Test. The qualitative results showed that muscular endurance training might have an easing or preventing effect on some of the lower limb musculoskeletal disorders.

Based on the findings of the thesis, muscular endurance training does not appear to be an advantageous form of additional training when treating or preventing the lower limb musculoskeletal disorders in working-aged endurance runners. Due to the small number of test subjects, the results of the thesis cannot be generalised to the greater endurance runner population, meaning that, for example, further research is needed.