Vesihuoltojärjestelmän kybertuvallisuus
Hoot, Tero (2023)
Hoot, Tero
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402193134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402193134
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tieto- sekä kyberturvallisuutta vesilaitoksen näkökulmasta ja haetaan tehostuskeinoja turvallisuuskäytäntöihin. Vesilaitoskohtaiset osuudet opinnäytetyöstä on määritelty salassa pidettäviksi ja jäävät näin ollen julkaisematta aineistosta. Opinnäytetyössä käydään läpi tieto- sekä kyberturvallisuuden termistöä ja ympäristöjen perusteita.
Vedentuotanto ja -jakelu kuuluvat kriittisiin yhdyskuntapalveluihin. Siksi myös huoltovarmuusnäkökulmasta kyberturvallisuuden tehostamista onkin viime aikoina pyritty varmentamaan erilaisin tavoin mm. Huoltovarmuuskeskuksen vuosiseminaarein, vesihuoltoalalle laadituin tarkistuslistoin sekä kaupallisesti koordinoiduin yhteisharjoituksin, joiden pohjalta on aikaansaatu toimijakohtaisia tarkempia toimenpidelistoja kyberturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Jotta kyberturvallisuus strategioineen vakiintuisi yrityksen pysyväksi ja kehittyväksi toimintamalliksi, edellyttää se yrityksen johdolta turvallisuusasioihin sitoutumista, myös budjetoinnin osalta.
Kyberturvallisuuden tärkeitä varautumiskohteita vesihuollossa ovat mm. kypsyystason arviot, nykytilanne, mikä on palautumiskyky, toiminta palautumisen aikana sekä miten palvelut turvataan. Tieto- ja viestintätekniikka sisältää myös joukon omia haasteita, joissa sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, missä oman liikelaitoksen henkilöstön toiminta on rajoittunutta tai esim. verkko-, konesali- ja helpdesk palvelut on ulkoistettu tai niitä hoitavat kunnan muut yksiköt. Yhteisen tilannekuvan nopea hahmottaminen on myös oleellista, koska pelkkä strategia ei vastaa kysymykseen siitä, miten nyt pitäisi varautua. Myös pitkittyneisiin häiriöihin tulisi varautua, varmistaa toimitusketjujen turvallisuus sekä varautua hyvissä ajoin uusiin laitehankintoihin elinkaaripalveluineen.
Vedentuotanto ja -jakelu kuuluvat kriittisiin yhdyskuntapalveluihin. Siksi myös huoltovarmuusnäkökulmasta kyberturvallisuuden tehostamista onkin viime aikoina pyritty varmentamaan erilaisin tavoin mm. Huoltovarmuuskeskuksen vuosiseminaarein, vesihuoltoalalle laadituin tarkistuslistoin sekä kaupallisesti koordinoiduin yhteisharjoituksin, joiden pohjalta on aikaansaatu toimijakohtaisia tarkempia toimenpidelistoja kyberturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Jotta kyberturvallisuus strategioineen vakiintuisi yrityksen pysyväksi ja kehittyväksi toimintamalliksi, edellyttää se yrityksen johdolta turvallisuusasioihin sitoutumista, myös budjetoinnin osalta.
Kyberturvallisuuden tärkeitä varautumiskohteita vesihuollossa ovat mm. kypsyystason arviot, nykytilanne, mikä on palautumiskyky, toiminta palautumisen aikana sekä miten palvelut turvataan. Tieto- ja viestintätekniikka sisältää myös joukon omia haasteita, joissa sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, missä oman liikelaitoksen henkilöstön toiminta on rajoittunutta tai esim. verkko-, konesali- ja helpdesk palvelut on ulkoistettu tai niitä hoitavat kunnan muut yksiköt. Yhteisen tilannekuvan nopea hahmottaminen on myös oleellista, koska pelkkä strategia ei vastaa kysymykseen siitä, miten nyt pitäisi varautua. Myös pitkittyneisiin häiriöihin tulisi varautua, varmistaa toimitusketjujen turvallisuus sekä varautua hyvissä ajoin uusiin laitehankintoihin elinkaaripalveluineen.