Ketterän organisaation työtilanteen raportoinnin kehittäminen

Abstract

Voidakseen johtaa organisaatiota tiedolla, organisaatiolla tulee olla saatavilla selkeät ja helppokäyttöiset raportit kaikille organisaation tasoille. Ketterissä menetelmissä työt aloitetaan ennen kuin kaikki faktat ovat tiedossa. Inkrementaalisessa suunnittelussa jakson aluksi määritellään mitä on tarkoitus toteuttaa, mikä on tiimin kapasiteetti jaksolle ja jakson lopuksi katsotaan mitä tuli toteutettua. Ilman raportteja vertailua lähtötilanteen ja lopputilanteen välillä on mahdotonta tehdä. Datan tallentamisen myötä nähdään tiimin nopeus ja kapasiteetti toteuttaa ohjelmistokehitystä ja projekteja. Tietojohtamisen tarkoitus on auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Data tukee operatiivista toimintaa sekä mahdollistaa ja tehostaa päätöksentekoa.

Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, miten saadaan ja analysoidaan tietoa tiimin nopeudesta ja kapasiteetista päätöksenteon tueksi Organisaatiolle X sekä millaiset tiimitason raportit mahdollistaisivat sen. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää mikä on raportoinnin nykytilanne Organisaatiossa X, mitkä ovat johdon odotukset ja vaatimukset tuotettavalle raportoinnille ja mitkä tekijät vaikuttavat kokonaistyötilannekuvaraportoinnin toteuttamiseen eri organisaatiotasoilla. Tavoitteena oli löytää kehittämisehdotukset, joiden avulla Organisaatio X:n inkrementaalinen suunnittelu helpottuu ja mahdollistuu yhteneväisen tiimi-, tuoteomistaja- ja organisaatiotasoisen raportoinnin toteuttaminen.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kehittämisehdotukset, jotka helpottavat tiimi-, tuoteomistaja- ja organisaatiotasoisen raportoinnin toteutusta tulevaisuudessa. Inkrementaalisen suunnittelun kehittämisehdotukset mahdollistavat paremman suunnittelun ja siten paremman dataan pohjautuvan raportoinnin toteuttamisen. Lisäksi tuotoksena kuvattiin datan käyttötapaus ohjelmistokehitystiimin näkökulmasta. Tiimitasoisen raportoinnin avulla kehitysjunan vetäjä ja Scrum Master pystyisivät suunnittelemaan inkrementin ja sprintin sisällön paremmin. Yhteneväisen tiimitasoisen raportoinnin myötä mahdollistuu muiden organisaatiotasoisten raporttien toteutus myöhemmin. Paremman sisäisen raportoinnin avulla töiden valmistumisen ennustettavuus paranee ja organisaatiota voidaan tulevaisuudessa johtaa tiedolla.

Tietojohtaminen päätöksenteon tukena, datastrategia sekä menetelmät ja lähestymistavat ohjelmistokehitykseen ja projekteihin olivat tämän opinnäytetyön teoriaviitekehys. Lisäksi työtehtävien suunnittelu ja niihin liittyvä raportointi sekä analytiikka käsiteltiin omana osionaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin Organisaatio X:n henkilöstölle tehtävien kyselyiden kautta, joissa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi opinnäytetyöntekijä katsoi kehitysjunien ja tiimien inkrementti- ja sprinttikatselmointitilaisuuksien tallenteita ja havainnoi niistä tutkimusongelmaan liittyviä huomiota. Lisäksi käytettävissä oli Organisaatio X:n kirjalliset aineistot.

Tutkimus tuotti 6 kehittämisehdotusta raportointiin ja 5 kehittämisehdotusta inkrementaaliseen suunnitteluun. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimusongelmaan löydettiin kehittämisehdotukset raportoinnin parantamiseen eri organisaatiotasoilla. Inkrementaaliseen suunnitteluun löydettiin kehittämisehdotuksia, jotka toteutuessaan mahdollistaisivat Organisaatio X:lle parempaa dataa päätöksenteon tueksi. Lisäksi tiimitasoisen datan käyttötapauksen kautta toteutettavien raporttien avulla yhteneväisten tiimitasoisten raporttien tekeminen mahdollistuu ja jatkossa organisaatiota voitaisiin johtaa tiedolla.