Yleissitovien työehtosopimusten lakkauttamisen vaikutukset henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten yleissitovien työehtosopimusten lakkauttaminen vaikuttaa henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan. Tavoite pyrittiin saavuttamaan tutkimalla, miten yleissitovan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen lakkauttaminen on vaikuttanut henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan. Työssä kerättiin palkanlaskijoiden kokemuksia yrityskohtaisista työehtosopimuksista, jotka tulivat yleissitovan työehtosopimuksen tilalle. Lopuksi pohdittiin miten kaikkien yleissitovien työehtosopimusten lakkauttaminen voisi vaikuttaa henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan.

Tietoperustassa tutustutaan henkilöstöpalvelualaan, esitellään mitä palkkahallinto pitää sisällään, sekä tutustutaan palkanlaskijan roolin muutokseen manuaalisesta työn suorittajasta palkkahallinnon asiantuntijaksi. Tietoperustassa perehdytään lisäksi yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen käsitteisiin, yleissitovuuden historiaan ja erilaisiin näkemyksiin, joita on esitetty yleissitovuuden puolesta ja vastaan. Lopuksi esitellään viimeinen yleissitova mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus ja verrataan sitä työlainsäädännön säädöksiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Työssä haastateltiin kuutta henkilöstöpalvelualan yrityksen palkanlaskijaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käytössä oleva palkanlaskentaohjelma nousee muutoksessa ratkaisevaksi tekijäksi. Jos palkanlaskentaohjelma ei taivu ketterästi muutoksiin, lisääntyy palkanlaskijan tekemä manuaalinen työ, jonka seurauksena virheet ja takautuvat korjaukset lisääntyvät. Jos taas palkanlaskentaohjelma on joustava ja helposti palkanlaskijoiden itsenäisesti muokattavissa, muuttuu palkanlaskijan rooli yhä enemmän asiantuntijaksi, jonka työn keskiössä on yrityskohtaisten työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkitseminen, asiakasyhteistyö ja palkanlaskentaohjelman laskemien palkkojen oikeellisuuden tarkistaminen.

The aim of the thesis was to investigate the effects of abolishing universally applicable agreements in Finland on payroll in employment industry. To achieve the objective, the research firstly examined how abolishing the universally applicable collective agreement in mechanical lumber processing industry has affected staffing agencies’ payroll. The work gathered the experiences of payroll specialists on company-specific collective agreements that came to replace the universally applicable collective agreement. Finally, the research examined how abolishing all the universally applicable agreements could affect staffing agencies’ payroll.

This thesis consists of two parts, theoretical and empirical parts. Firstly, the theoretical part includes introductions of the employment industry, the payroll administration, and the ongoing changes to the role of payroll clerk, as the payroll clerk’s role has changed from data entry to expert service. The theoretical framework also contrasts collective agreements of universal application with those limited to the negotiating parties. In addition, this part introduces the history of universally applicability and the opinions expressed for and against the universally applicability. Finally, the theoretical part introduces the last universally applicable collective agreement in mechanical lumber processing industry and compares it to labor law regulations.

The study was conducted using qualitative methods and the research material was collected through semi-structured interviews. The interviews were conducted with six employment industry payroll specialists representing one company.

The results of the study show that it is crucial what kind of payroll system is used in the company. If the payroll system does not bend agilely to changes, increases the menial work done by the payroll clerk, as a result of which errors and retroactive corrections are increased. If the payroll system is flexible and easily customizable by payroll clerks, their role changes into payroll expert, whose duties include the interpretation of company-specific collective agreements and labor legislations, customer cooperation and checking the correctness of wages calculated by payroll system.