Kokemuksia varhaiskasvatuksen alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työn tarjoamasta tuesta ja yhteistyöstä
Sarlin, Kalle (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273515
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kasvattajien, päiväkodin johdon ja huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksen alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja työn tarjoamasta tuesta. Hyvinvointiopettajien työstä ei ollut aiempaa tutkimustietoa, joka teki aiheesta ajankohtaisen ja tutkittavan arvoisen. Samalla uudet hyvinvointiopettajat edustavat myös varhaiskasvatuksen sosionomien tulevaisuuden asemaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä, joka myös korosti aiheen tutkimisen tärkeyttä ja ajankohtaisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle kokemuspohjaista tietoa, jota voidaan hyödyntää alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työtehtävän kohdentamisessa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin pääsääntöisesti laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen informanttijoukkoihin kuului kaksi varhaiskasvatuksen palveluvastaavaa, viisi varhaiskasvatuksen kasvattajaa sekä 19 huoltajaa. Tutkimusaineisto kerättiin kasvattajien ja huoltajien osalta sähköisellä kyselyllä, kun taas palveluvastaavien kanssa toteutettiin teemahaastattelu.
Tutkimustulokset jakautuivat tutkimuskysymyksen mukaisesti koettuihin alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työn tarjoaman tuen tekijöihin, koettuihin yhteistyötä edistäviin sekä yhteistyötä vaikeuttaviin tekijöihin. Tulokset osoittivat, että alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työn tarjoama tuki oli erittäin laajalle kantavaa, ylettyen niin lapsiin, huoltajiin kuin kasvattajiinkin; jättäen samalla tilaa myös erilaisten kehittämismuotoisten toimintojen toteuttamiseen. Lisäksi se mahdollisti ryhmien arjen tasolla tarjottavan matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän perhetyön toteutumisen, jossa alueellinen sosionomi (hyvinvointiopettaja) tukee lapsia samanaikaisesti näiden molemmissa kasvuympäristöissä. Myös kokemukset yhteistyöstä olivat pääsääntöisesti positiivisia, huomioimatta muutamaa työnjärjestelyyn ja tiedonpuutteeseen liittyvää asiaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle kokemuspohjaista tietoa, jota voidaan hyödyntää alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työtehtävän kohdentamisessa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin pääsääntöisesti laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen informanttijoukkoihin kuului kaksi varhaiskasvatuksen palveluvastaavaa, viisi varhaiskasvatuksen kasvattajaa sekä 19 huoltajaa. Tutkimusaineisto kerättiin kasvattajien ja huoltajien osalta sähköisellä kyselyllä, kun taas palveluvastaavien kanssa toteutettiin teemahaastattelu.
Tutkimustulokset jakautuivat tutkimuskysymyksen mukaisesti koettuihin alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työn tarjoaman tuen tekijöihin, koettuihin yhteistyötä edistäviin sekä yhteistyötä vaikeuttaviin tekijöihin. Tulokset osoittivat, että alueellisten sosionomien (hyvinvointiopettajien) työn tarjoama tuki oli erittäin laajalle kantavaa, ylettyen niin lapsiin, huoltajiin kuin kasvattajiinkin; jättäen samalla tilaa myös erilaisten kehittämismuotoisten toimintojen toteuttamiseen. Lisäksi se mahdollisti ryhmien arjen tasolla tarjottavan matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän perhetyön toteutumisen, jossa alueellinen sosionomi (hyvinvointiopettaja) tukee lapsia samanaikaisesti näiden molemmissa kasvuympäristöissä. Myös kokemukset yhteistyöstä olivat pääsääntöisesti positiivisia, huomioimatta muutamaa työnjärjestelyyn ja tiedonpuutteeseen liittyvää asiaa.