Asumispaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä korkeakouluopintojen jälkeen
Eliisa, Kavaste (2024)
Eliisa, Kavaste
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402293607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402293607
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastelen pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä asumisestaan opintojen jälkeen. Tavoitteenani on tarjota lisätietoa Tulevaisuuden kaupunki 2023 -hankkeelle, jonka toimeksiantajana toimii Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.
Pyrin selvittämään, mikä tekee pääkaupunkiseudun kaupungeista houkuttelevia ja mitkä tekijät voivat toisaalta toimia esteenä niiden houkuttelevuudelle. Samalla pyrin tunnistamaan kehittämistarpeita ja opiskelijoiden toiveita pääkaupunkiseudun kaupunkeja kohtaan.
Opinnäytetyöni teoriatausta koostui päätöksenteon ja käyttäytymistieteellisen asumistutkimuksen ilmiöistä. Hyödynsin sekä määrällisiä että laadullisia kehittämismenetelmiä saavuttaakseni syvällisemmän käsityksen tutkittavasta ilmiöstä. Helsingissä työllistymismahdollisuudet nousivat keskeiseksi vetovoimatekijäksi, kun taas Espoossa ja Vantaalla luonto ja liikkuminen olivat merkittäviä tekijöitä. Kaikissa kaupungeissa korkeat asumiskustannukset olivat huolenaihe, mutta Vantaalla ne koettiin kohtuullisemmiksi.
Tunnistin neljä eri kategoriaa, jotka vaikuttavat korkeakouluopiskelijoiden asumispaikan valintaan opintojen jälkeen: toimeentulo, asuinpaikan sijainti, asuinympäristö ja identiteetti.
Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun kaupunkien kannattaa harkita, haluavatko ne keskittyä yhteiseen brändäykseen, tuoda esiin kaupunkien väliset erot vai korostaa samankaltaisuutta.
Pyrin selvittämään, mikä tekee pääkaupunkiseudun kaupungeista houkuttelevia ja mitkä tekijät voivat toisaalta toimia esteenä niiden houkuttelevuudelle. Samalla pyrin tunnistamaan kehittämistarpeita ja opiskelijoiden toiveita pääkaupunkiseudun kaupunkeja kohtaan.
Opinnäytetyöni teoriatausta koostui päätöksenteon ja käyttäytymistieteellisen asumistutkimuksen ilmiöistä. Hyödynsin sekä määrällisiä että laadullisia kehittämismenetelmiä saavuttaakseni syvällisemmän käsityksen tutkittavasta ilmiöstä. Helsingissä työllistymismahdollisuudet nousivat keskeiseksi vetovoimatekijäksi, kun taas Espoossa ja Vantaalla luonto ja liikkuminen olivat merkittäviä tekijöitä. Kaikissa kaupungeissa korkeat asumiskustannukset olivat huolenaihe, mutta Vantaalla ne koettiin kohtuullisemmiksi.
Tunnistin neljä eri kategoriaa, jotka vaikuttavat korkeakouluopiskelijoiden asumispaikan valintaan opintojen jälkeen: toimeentulo, asuinpaikan sijainti, asuinympäristö ja identiteetti.
Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun kaupunkien kannattaa harkita, haluavatko ne keskittyä yhteiseen brändäykseen, tuoda esiin kaupunkien väliset erot vai korostaa samankaltaisuutta.