Teknologian ja inhimillisyyden tasapaino : empatian merkitys digitaalisessa maailmassa ja hyvinvointiteknologian kehittämisessä
Aholainen, Jonna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073990
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ydinsisältö liittyy empatiakeskeisen hyvinvointiteknologian kehittämiseen digitaalisessa maailmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota suosituksia hyvinvointiteknologian kehittäjille, erityisesti LAB WellTechille, empatiakyvyn vahvistamiseksi teknologisissa ratkaisuissa. Työssä keskityttiin empatian rooliin digitaalisessa ympäristössä ja erilaisten hyvinvointiteknologioiden vaikutukseen ihmisten välisissä vuorovaikutuksissa.
Opinnäytetyössä käytettiin integraalista kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä. Tämä mahdollisti monipuolisen tietoperustan luomisen, yhdistäen eri näkökulmat empatian, teknologian ja hyvinvointiteknologian aiheista. Työssä analysoitiin erilaisia teknologioita, kuten virtuaalitodellisuutta ja tekoälypohjaisia järjestelmiä, niiden kykyä huomioida empatiaa. Empatiaulottuvuusosion kehittäminen LAB WellTechin arviointikehikkoon toteutettiin tiiviissä yhteistyössä organisaation kanssa.
Tutkimustulokset osoittivat teknologian tarjoavan tehokkaita välineitä tunneilmaisuun ja vuorovaikutukseen, virtuaalitodellisuuden immersiivisistä kokemuksista aina tekoälypohjaisiin älyteknologioihin. Erityisesti ikääntyneiden ja mielenterveysongelmista kärsivien tukeminen korostui teknologian hyödyntämisessä. Lisäksi teknologia voi konkreettisesti inhimillistää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Teknologian käytettävyyden ja teknisten rajoitteiden merkitys korostui empatian integroinnissa. Haasteita todettiin empatian ymmärtämisessä ja teknologian saavutettavuudessa monilta eri osin. Toisaalta terveys- ja hyvinvointiteknologioiden personoidut ratkaisut tarjosivat merkittävää potentiaalia yksilöiden hyvinvoinnin parantamiseen ja empatian lisäämiseen. Suunnittelun ja kehityksen suhteen korostuivat käyttäjäkeskeisen käyttökokemuksen elementit aina käyttäjien moninaisten taustojen sekä kulttuurisen herkkyyden ja preferenssien huomioimisesta, teknisiin ominaisuuksiin, visuaalisuuteen ja ympäristötekijöihin. Itse suunnitteluprossin käyttäjäosallistamista unohtamatta. Lisäksi työssä luotu empatiaulottuvuusosio antaa käytännön arviointityökalun teknologisten ratkaisujen empatianäkökulman arviointiin.
Opinnäytetyössä käytettiin integraalista kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä. Tämä mahdollisti monipuolisen tietoperustan luomisen, yhdistäen eri näkökulmat empatian, teknologian ja hyvinvointiteknologian aiheista. Työssä analysoitiin erilaisia teknologioita, kuten virtuaalitodellisuutta ja tekoälypohjaisia järjestelmiä, niiden kykyä huomioida empatiaa. Empatiaulottuvuusosion kehittäminen LAB WellTechin arviointikehikkoon toteutettiin tiiviissä yhteistyössä organisaation kanssa.
Tutkimustulokset osoittivat teknologian tarjoavan tehokkaita välineitä tunneilmaisuun ja vuorovaikutukseen, virtuaalitodellisuuden immersiivisistä kokemuksista aina tekoälypohjaisiin älyteknologioihin. Erityisesti ikääntyneiden ja mielenterveysongelmista kärsivien tukeminen korostui teknologian hyödyntämisessä. Lisäksi teknologia voi konkreettisesti inhimillistää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Teknologian käytettävyyden ja teknisten rajoitteiden merkitys korostui empatian integroinnissa. Haasteita todettiin empatian ymmärtämisessä ja teknologian saavutettavuudessa monilta eri osin. Toisaalta terveys- ja hyvinvointiteknologioiden personoidut ratkaisut tarjosivat merkittävää potentiaalia yksilöiden hyvinvoinnin parantamiseen ja empatian lisäämiseen. Suunnittelun ja kehityksen suhteen korostuivat käyttäjäkeskeisen käyttökokemuksen elementit aina käyttäjien moninaisten taustojen sekä kulttuurisen herkkyyden ja preferenssien huomioimisesta, teknisiin ominaisuuksiin, visuaalisuuteen ja ympäristötekijöihin. Itse suunnitteluprossin käyttäjäosallistamista unohtamatta. Lisäksi työssä luotu empatiaulottuvuusosio antaa käytännön arviointityökalun teknologisten ratkaisujen empatianäkökulman arviointiin.