Pikajuoksijoiden taka- ja etureisien isometrisen voimasuhteen vaikutus takareisivammojen esiintymiseen ja sadan metrin tulokseen
Kansanaho, Eetu (2014)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715341
Tiivistelmä
Pikajuoksijoiden takareisivammat ovat erittäin yleisiä. Useampi kuin joka toinen pikajuoksija kärsii yhden kauden aikana jonkinasteisesta takareiden vammasta. Myös muissa lajeissa, joissa juoksunopeudella on suuri merkitys, vammoja esiintyy usein. Lievimmillään vamma johtaa 1 – 2 viikon poissaoloon harjoittelusta ja kilpailusta, mutta pahimmillaan urheilu-ura loppuu takareisirepeämään.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pikajuoksijoiden taka- ja etureiden isometrisen voimasuhteen vaikutusta vammojen esiintyvyyteen ja sadan metrin juoksunopeuteen. Toisena tavoitteena oli saada lisätietoa suomalaisten pikajuoksijoiden reisien voima-arvoista. Tutkimus oli luonteeltaan kahden vuoden prospektiivinen seurantatutkimus.
Tutkimukseen osallistui 21 suomalaista kansallisen tason nais- ja miespikajuoksijoita. Tutkimuksen alkaessa miesten (n=13) keski-ikä oli 24 (± 5,4), pituus 181 (± 5,9) cm, paino 78 (± 8,1) kg, painoindeksi 24 (± 2,0) ja rasvaprosentti 8 ± (2,3). Naisten (n=8) vastaavat arvot olivat 20 (± 2,1) vuotta, 171 (± 3,4) cm, 62 (± 3,1) kg, BMI 21 (± 1,3) ja rasvaprosentti 17 (± 2,9).
Tutkimuksessa selvitettiin polven ojentaja- ja koukistajalihasten maksimaaliset voima-arvot isometrisellä voimamittauksella. Näistä absoluuttisista arvoista laskettiin voimasuhteet eli taka-etureisisuhde. Mittaukset suoritettiin kevät-kesällä 2011 ja 2012. Tutkimuksen aikana pois pudonneita oli viisi (24 %), joista neljä oli naisia ja yksi mies.
Miehillä etureiden lihasvoima-arvot vaihtelivat 55 – 121 kilogramman välillä ja takareiden 31 – 76 kilogramman välillä. Naisilla reiden lihasten voimien hajonta oli selvästi vähäisempää, etureisien vaihdellessa 37 – 78 ja takareisien 29 – 51 kilogramman välillä. Taka-etureisisuhde eli takareiden voima suhteessa etureiden voimaan oli miehillä oikeassa jalassa 70 (± 15,6) % ja vasemmassa 71 (± 16,6) %. Naisilla suhteet olivat 67 (± 14,4) % ja 68 (± 14,1) %.
Seurannan aikana vain yhdellä miehellä vammautui takareisi. Naisilla ei takareisivammoja esiintynyt. Miesten heterogeenisestä taustasta johtuen voimasuhteen vaikutuksista vammaan ei voitu vetää johtopäätöksiä.
Taka-etureiden voimasuhteen vaikutus sadan metrin juoksunopeuteen oli naisilla tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) sekä vasemmassa (p = 0,032) että oikeassa jalassa (p = 0,016). Miehillä tilastollista eroa ei löytynyt vasemmasta (p = 0,950) eikä oikeasta (p = 0,854) jalasta.
Naispikajuoksijoiden takareisien vahvistaminen voi tämän tutkimuksen perusteella parantaa juoksunopeutta sadalla metrillä. Miehillä vastaavasta ei vielä ole näyttöä. Tästä tutkimuksesta ei voi vetää johtopäätöksiä isometristen voima-arvojen ja vammojen esiintymisen suhteen.
Asiasanat: pikajuoksu, taka- ja etureisilihakset, taka-etureiden voimasuhde, takareisivammat, juoksunopeus
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pikajuoksijoiden taka- ja etureiden isometrisen voimasuhteen vaikutusta vammojen esiintyvyyteen ja sadan metrin juoksunopeuteen. Toisena tavoitteena oli saada lisätietoa suomalaisten pikajuoksijoiden reisien voima-arvoista. Tutkimus oli luonteeltaan kahden vuoden prospektiivinen seurantatutkimus.
Tutkimukseen osallistui 21 suomalaista kansallisen tason nais- ja miespikajuoksijoita. Tutkimuksen alkaessa miesten (n=13) keski-ikä oli 24 (± 5,4), pituus 181 (± 5,9) cm, paino 78 (± 8,1) kg, painoindeksi 24 (± 2,0) ja rasvaprosentti 8 ± (2,3). Naisten (n=8) vastaavat arvot olivat 20 (± 2,1) vuotta, 171 (± 3,4) cm, 62 (± 3,1) kg, BMI 21 (± 1,3) ja rasvaprosentti 17 (± 2,9).
Tutkimuksessa selvitettiin polven ojentaja- ja koukistajalihasten maksimaaliset voima-arvot isometrisellä voimamittauksella. Näistä absoluuttisista arvoista laskettiin voimasuhteet eli taka-etureisisuhde. Mittaukset suoritettiin kevät-kesällä 2011 ja 2012. Tutkimuksen aikana pois pudonneita oli viisi (24 %), joista neljä oli naisia ja yksi mies.
Miehillä etureiden lihasvoima-arvot vaihtelivat 55 – 121 kilogramman välillä ja takareiden 31 – 76 kilogramman välillä. Naisilla reiden lihasten voimien hajonta oli selvästi vähäisempää, etureisien vaihdellessa 37 – 78 ja takareisien 29 – 51 kilogramman välillä. Taka-etureisisuhde eli takareiden voima suhteessa etureiden voimaan oli miehillä oikeassa jalassa 70 (± 15,6) % ja vasemmassa 71 (± 16,6) %. Naisilla suhteet olivat 67 (± 14,4) % ja 68 (± 14,1) %.
Seurannan aikana vain yhdellä miehellä vammautui takareisi. Naisilla ei takareisivammoja esiintynyt. Miesten heterogeenisestä taustasta johtuen voimasuhteen vaikutuksista vammaan ei voitu vetää johtopäätöksiä.
Taka-etureiden voimasuhteen vaikutus sadan metrin juoksunopeuteen oli naisilla tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) sekä vasemmassa (p = 0,032) että oikeassa jalassa (p = 0,016). Miehillä tilastollista eroa ei löytynyt vasemmasta (p = 0,950) eikä oikeasta (p = 0,854) jalasta.
Naispikajuoksijoiden takareisien vahvistaminen voi tämän tutkimuksen perusteella parantaa juoksunopeutta sadalla metrillä. Miehillä vastaavasta ei vielä ole näyttöä. Tästä tutkimuksesta ei voi vetää johtopäätöksiä isometristen voima-arvojen ja vammojen esiintymisen suhteen.
Asiasanat: pikajuoksu, taka- ja etureisilihakset, taka-etureiden voimasuhde, takareisivammat, juoksunopeus