”Toivon, että mä saisin elää ja kasvaa omana ittenäni” Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja liikunnasta

Abstract

Mielenterveyshäiriöt ovat Suomessa yksi suurimmista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselle. Erilaiset mielenterveyshäiriöt voivat heikentää yksilön elämänlaatua ja johtaa jopa pysyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. Mielenterveyskuntoutus auttaa mielenterveyskuntoutujaa ylläpitämään omaa elämänhallintaansa ja osallisuuttaan erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä. Liikunnan, joka on toiminnallista kuntoutusta, on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista ylläpitää ja edistää ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkielma, jonka tavoitteena oli selvittää millaista apua ja tukea mielenterveyskuntoutujat saavat omaan kuntoutumiseensa. Tavoitteena oli saada selville onko apu ja tuki mitä he saavat, riittävää ja heidän kuntoutumistaan tukevaa, vai kaipaavatko he siihen jotain muutosta. Toisena tavoitteena oli selvittää millaisia vaikutuksia liikunnalla ja arkiliikunnalla on mielenterveyskuntoutujien psyykkiseen ja fyysiseen vointiin ja kuinka liikunta tukee heidän kuntoutumistaan. Opinnäytetyö liittyy Suomen Mielenterveysseuran Liiku Mieli Hyväksi-hankkeeseen.

Opinnäytetyötä varten on haastateltu kuutta mielenterveyskuntoutujaa teemahaastattelumenetelmällä. Saatu aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tuloksista käy ilmi, että mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat kuntoutuksessaan monipuolista tukiverkostoa, joka voi koostua ammattilaisista, läheisistä ja yhteisöistä. Liikunnan suhteen tuloksista ilmenee, että liikunnalla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia mielenterveyskuntoutujien psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tuloksista käy selville, että mitä enemmän liikunta tuo positiivisia hyvinvointivaikutuksia, sitä mielellään harrastetaan ja se koetaan kuntouttavana. Vastaavasti negatiiviset vaikutukset ovat esteenä liikunnan riittävälle harrastamiselle, eikä liikuntaa pidetä tällöin kuntoutumista tukevana.

Mental health disorders are in Finland one of the biggest causes of disability pensions. Mental health disorders can impair an individual's quality of life and even lead to permanent work disability. Mental health rehabilitation helps human with mental health disabilities to maintain the control of his/her life and involvement in various social communities. Exercise, which is the functional rehabilitation, has been found to be one of the most effective ways to maintain and promote people's physical and mental well-being.

The thesis is a qualitative study and the aim was to find out what kind of help and support people with mental health disabilities get their own rehabilitation. The aim was to find out of help and support what they are getting, sufficient and does it support their rehabilitation, or do they want a change for that. The second aim was to find out what kind of effects exercise and everyday exercise brings for the people with mental health disabilities on mental and physical health and how exercise supports their rehabilitation. The thesis relates to Suomen Mielenterveysseura´s Liiku Mieli Hyväksi-project.

Six persons with mental health disabilities were interviewed for this thesis with theme interview. The data has been analyzed using content analysis. The results show that the people with mental health disabilities need for their rehabilitation diverse support network, which may consist of professionals, next of kin and communities. The results show about exercise that it has positive and negative effects on people with mental health disabilities mental and physical well-being. The results show that the more exercise brings positive welfare effects, it is gladly exercised, and it is seen as rehabilitative. Respectively, negative effects are barriers to sufficient exercise and exercise is not considered as rehabilitative.